Uutiset

Tilaisuus voi tehdä edunvalvontavaltuutetusta varkaan – vanhan isän rahat saattavat huveta pojan velkoihin

Edunvalvontavaltuutetun toimia ei välttämättä valvo maistraatti eikä kukaan muukaan sen jälkeen, kun valtuutus on vahvistettu ja alkuselvitys tehty. Välistävedot voivat paljastua vasta pesää selvitettäessä.
Paperit ovat nyt kunnossa. Entistä useampi suomalainen laatii edunvalvontavaltakirjan. Sillä sovitaan yhdessä esimerkiksi lähiomaisen kanssa, että tämä voi hoitaa valtuuttajan raha- ja muita asioita sitten, kun valtuuttaja ei siihen enää itse pysty. Kuva: Kari Mankonen
Paperit ovat nyt kunnossa. Entistä useampi suomalainen laatii edunvalvontavaltakirjan. Sillä sovitaan yhdessä esimerkiksi lähiomaisen kanssa, että tämä voi hoitaa valtuuttajan raha- ja muita asioita sitten, kun valtuuttaja ei siihen enää itse pysty. Kuva: Kari Mankonen

Poika oli velkaantunut. Hänen oli saatava jostain rahaa, minkä vuoksi hän ”lainasi” tarvitsemansa summan isänsä tililtä. Se onnistui, sillä poika oli maistraatin päätöksellä valtuutettu hoitamaan vanhan isän raha-asioita.

Kerta ei jäänyt ainoaksi. Kolmen vuoden aikana poika tyhjensi isän tilin omiin tarpeisiinsa.

Muille perillisille tilanne paljastui vasta isän kuoltua. Asia pantiin poliisitutkintaan.

Tädillä oli edunvalvontavaltuutus hoivakotiin joutuneen vanhemman sisarensa asioiden hoitamiseen. Ikäihmisenä täti ei itsekään ollut täysin perillä maailman menosta. Hän oletti sisarensa pankkitilin olevan yleistili, josta voi tehdä nostoja ”sulle, mulle ja Hentun Liisalle”.

Muille perillisille tilanne paljastui vasta vanhan tädin kuoltua. Asia saatiin soviteltua.

Sukulainen tai viranomainen voi “ilmiantaa”

Esimerkit eivät ole aivan harvinaisia. Henkikirjoittaja Pekka Vainikka Itä-Suomen maistraatista sanoo varsinkin ensimmäistä tapausta aika tyypilliseksi.

Valtuuttajan vielä eläessä väärinkäytökset voivat tulla maistraatin tietoon asioiden hoidon oikeellisuutta epäilevän lähisukulaisen tai vaikkapa viranomaisen yhteydenoton kautta.

– Jos valtuuttaja on iäkäs ihminen, esimerkiksi sairaalamaksut tai hoitomaksut saattavat jäädä hoitamatta, Vainikka mainitsee.

– Tällöin viranomaiselta voi tulla meille ilmoitus. Meitä pyydetään selvittämään, ovatko asiat kunnossa ja hoitaako valtuutettu tehtävänsä, kun laskut jäävät jatkuvasti rästiin.

Valtuuttajalla mahdollisuus edellyttää valvontaa

Kymmenkunta vuotta sitten käyttöön otetun valtuutusmenettelyn tavoitteena oli luoda yksinkertainen järjestelmä vanhenevan väestön tarpeisiin. Sen ei haluttu kohtuuttomasti rasittavan se paremmin maistraatteja kuin valtuutettuja.

– Valtuuttaja saa kuitenkin etukäteen itse päättää, miten valtuutetun toimia seurataan ja kuka niitä seuraa: annetaanko täysi luottamus vai edellytetäänkö kovaa valvontaa, muistuttaa hallitussihteeri Päivi Tiainen-Hyrkäs oikeusministeriöstä.

– Joustavuus pätee valtuutuksen muuhunkin sisältöön. Siitä voi räätälöidä halutun kaltaisen. Asetelman muuttuessa sitä voi myös päivittää kuin testamenttia.

Pekka Vainikan mukaan suurin osa maistraattiin tulevista valtakirjoista on vakiomuotoisia. Silti joukossa on myös monisivuisia pumaskoja. Niissä on otettu huomioon kaikki mahdollinen.

Luottotiedot katsotaan, rikosrekisteriä ei

Valtuutuksessa saatetaan mainita esimerkiksi, että valtuutettu on velvollinen antamaan maistraatille vuositilin asioiden hoidosta. Jos valtuuttaja ei tätä kirjallisesti edellytä, maistraatti ei valvontaa tee.

– Siinä tapauksessa normaalivalvontaa ei tosiaan ole, Pekka Vainikka toteaa.

– Valtuutetulla on kuitenkin velvollisuus antaa maistraatille tili, jos maistraatti sellaista jonkin syyn nojalla vaatii.

Laissa on valtuutetulle sälytetty velvollisuus pitää kirjaa valtuutetun varoista ja niiden käytöstä sekä tilitapahtumista. Kirjanpitoa ei kuitenkaan tarvitse toimittaa kenellekään. Valtuutetulla pitää vain olla valmius pyydettäessä esittää sellainen.

Kuka tahansa ei edunvalvontavaltuutusta saa. Henkilön pitää olla ainakin luottokelpoinen ja tietoinen tehtävän luonteesta.

– Luottotiedot tarkistamme aina. Laki mahdollistaisi rikosrekisterinkin selvittämisen, mutta niin raskaaseen menettelyyn emme ole lähteneet, Vainikka kertoo.

Valtuutuksella tapahtuva edunvalvonta

Edunvalvontavaltuutus on edunvalvonnan kevyt ja kätevä versio. Se ei ole maistraatin valvonnassa läheskään samalla tavalla kuin varsinainen edunvalvonta.

Valtuutus on menettely, jossa henkilö sopii etukäteen esimerkiksi lapsensa kanssa, että tämä alkaa hoitaa vanhempansa raha- ja muita asioita sitten, kun hän ei siihen itse enää kykene.

Järjestelystä laaditaan valtuuttajan toiveiden mukainen valtakirja. Useimmiten apuna käytetään lakimiestä.

Valtakirja pannaan kotimappiin pahan päivän varalle. Läheskään aina sitä ei koskaan saateta voimaan.

Jos paha päivä myöhemmin kuitenkin koittaa ja lääkäri toteaa ”päämiehen” toimintakyvyttömyyden, maistraatti vahvistaa valtuutuksen.

Tämän jälkeen valtuutettu antaa maistraatille luettelon niistä valtuuttajan varoista ja veloista, joita hän on oikeutettu hoitamaan.

Sen koommin valtuutetun toimia ei kontrolloi kukaan, ellei asiaa ole erikseen kirjattu valtuutusasiakirjaan.

Vuosi sitten voimassa oli 6 173 edunvalvontavaltuutusta. Määrä on kasvussa.

Uusimmat