Uutiset

Todistaja kertoi oikeudessa Lemmenjoen tapahtumien selvittelystä: "Tämä oli jollain tavalla siirretty Pääesikunnan harkintaan"

Syyttäjä ja puolustus olivat korkeimmassa oikeudessa täysin eri mieltä siitä, kulkiko tieto Lemmenjoen tapahtumista laillisuusvalvojalle jo marraskuussa 2017.
KKO antaa Lemmenjoki-asiassa tuomion myöhemmin. Kuvassa kenraali evp. Sampo Eskelinen. Kuva: Emilia Kangasluoma
KKO antaa Lemmenjoki-asiassa tuomion myöhemmin. Kuvassa kenraali evp. Sampo Eskelinen. Kuva: Emilia Kangasluoma

Korkein oikeus (KKO) päätti perjantaina suullisen käsittelyn Puolustusvoimien Lemmenjoki-tapauksesta. Kyse on harjoituksesta, joka järjestettiin Lemmenjoella 22.–24. syyskuuta vuonna 2017. KKO:n käsittelyn taustalla on kenraalimajuri evp. Sampo Eskelisen tuomiostaan tekemä valitus. Oikeudessa kuultiin syyttäjän ja puolustuksen nimeämiä todistajia.

Kenraalimajuri evp. Sampo Eskelinen valitti KKO:hon saatuaan kesällä Helsingin hovioikeudesta sakkotuomion palvelusrikoksesta. Hänen katsottiin viivytelleen esitutkinnan aloittamisessa Lemmenjoen harjoitusta johtaneesta alaisestaan eversti Markus Päiviöstä.

Lemmenjoen harjoitusta johtanut Päiviö tuomittiin hovioikeudessa sakkorangaistukseen esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta. Päiviö ja Eskelinen ovat siirtyneet reserviin. Tutkintapyyntö Päiviöstä tehtiin vasta kuukausien kuluttua Lemmenjoen-harjoituksen päättymisestä, eli 18. joulukuuta 2017.

Perjantaina oikeudessa kuultiin kolmea puolustuksen nimeämää todistajaa: everstiluutnantti evp. Mikko Rastasta, Ilmavoimien johtavaa sotilaslakimiestä Veli-Pekka Paanasta sekä everstiluutnantti Markus Korhosta.

Rastas kertoi oikeudessa marraskuussa 2017 järjestetystä tapaamisesta, jossa hän puhui Paanasen ja kenraali Eskelisen kanssa mahdollisista toimenpiteistä Lemmenjoen suhteen. Tilaisuudessa tuli Rastaan mukaan esille, että Eskelinen olisi keskustellut asiasta Puolustusvoimien ylimmän laillisuusvalvojan eli asessori Tuija Sundbergin kanssa.

Tiedonkululla on merkitystä, koska Eskelinen sai kesällä tuomion palvelusrikoksesta, kun hänen katsottiin viivytelleen esitutkinnan aloittamisessa.

– Sampo kertoi meille molemmille, että Pääesikunnassa on tieto (Lemmenjoesta), Rastas sanoi.

Myös Paananen kertoi oikeudessa todistajana samasta kokouksesta.

– Minulle jäi siinä kokouksessa komentajan kautta aivan selvä kuva, että (Lemmenjoen) asia ei jää sillensä, Paananen sanoi.

Hänen mukaansa kokouksessa puhuttiin, että Eskelinen oli kohdannut asessorin Pääesikunnan käytävällä.

– Eskelisen kanssa keskusteltiin myös asessorin asenteesta. Ne olivat itselleni jopa hieman yllättäviä kommentteja. Eskelinen saattoi sanoa (asenteesta), että ynseä tai tyly, Paananen kertoi.

Paanasen mukaan Lemmenjoki-asia oli Pääesikunnalla sotilastermein sanottuna pidossa.

– Aivan selvä lähtökohta on, että tämä (Lemmenjoen asia) oli jollain tavalla siirretty Pääesikunnan harkintaan, Paananen sanoi oikeudessa.

Korhosen mukaan Ruska-harjoituksen jälkeen lokakuussa 2017 hänelle jäi käsitys, jonka mukaan mitään ei ole linjattu Päiviö-asiassa lopullisesti.

Erikoissyyttäjä
Sampsa Hakala totesi loppulausunnossaan, että Eskelinen on saanut hyvin varhaisessa vaiheessa riittävät tiedot tutkintapyynnön tekemiseen.

– Katson, että KKO:n suullisessa käsittelyssä ei ole ilmennyt mitään syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota. Mitään uuttakaan tietoa ei ole tullut ilmi, jonka perusteella hovioikeuden tuomiota tulisi muuttaa syyksi lukemisen osalta, Hakala sanoi.

Hänen mukaansa Eskelinen on viivytellyt asiassa.

– Katson, että Eskelinen on viivytellyt, kun hän ei ole käynnistänyt esitutkintaa ennen kuin 18. joulukuuta (2017). Eskelinen on tiennyt kaikista merkityksellisistä olosuhteista ja silti laiminlyönyt velvollisuutensa.

Hän löysi myös motiivin Eskelisen toiminnalle.

– Eskelinen on pyrkinyt varjelemaan lennoston komentaja-instituutiota, Hakala totesi.

Syyttäjän mukaan Eskelinen ei informoinut loka-marraskuussa asessoria Lemmenjoesta.

– Ei ole millään tavalla uskottavaa että Sundberg olisi ollut (Lemmenjoesta) tietoinen ennen tätä vihjetietoa, syyttäjä sanoi ja viittasi Sundbergin todistajana kertomaan. Sen mukaan Sundberg sai Lemmenjoella järjestetyn harjoituksen tapahtumista tiedon vasta vuoden 2017 joulukuussa alaiseltaan.

Eskelisen asianajaja Heikki Maunila sanoi loppupuheenvuorossaan Eskelisen toimineen huolellisesti.

– On täysin selvää, että päämieheni on ottanut yhteyttä Sundbergiin, Maunila sanoi.

Asiassa annetaan ratkaisu myöhemmin.

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic