Uutiset

Toimittajamme raportoi maailman suurimmasta pakolaisleiristä: monsuuni uhkaa satojentuhansien ihmisten haurasta elämää

Vasta kukkulan laelta voi saada edes jonkinlaisen käsityksen maailman suurimmasta pakolaisleiristä. Tässä leirissä asuu lähes Helsingin verran väkeä, noin 600 000 ihmistä.

Pakolaisten teltat kohoavat vieri vieressä kumpuilevassa, hiekanvärisessä maastossa. Ihmisten ja kulkuneuvojen ääniä kuuluu sieltä täältä.

Jos kävelisi pitkulaisen leirin etelästä pohjoiseen, matka kestäisi noin kahdeksan tuntia. Vielä viime kesänä nämä kukkulat olivat vihreitä pensaikoista.

Rohingyoita tuli viime syksynä Burmasta eli Myanmarista tänne Bangladeshiin niin paljon ja niin lyhyen ajan sisällä, että se hakee vertaistaan humanitaaristen kriisien joukossa.

Burman sotilaat aloittivat hyökkäykset rohingyakyliin Rakhinen osavaltiossa viime elokuussa. Muun muassa YK ja Yhdysvallat pitävät Burman toimia etnisenä puhdistuksena.

Pakolaisia alkoi saapua Bangladeshiin jo heti elokuun lopussa. Heitä saattoi tulla 10 000 päivässä.

-Monet olivat kävelleet useita päiviä. Joidenkin matka oli kestänyt jopa 12–15 päivää, koska heidän täytyi välttää armeijan tukikohtia. He olivat hyvin nälkäisiä. Ensimmäinen haaste olikin ruokkia heidät, kertaa Bangladeshin pakolaiskomissaari Mohammed Abul Kalam.

Kukaan ei tiennyt leirikaupungin olemassaolosta

Pakolaisleirin suunnittelulle ei ollut aikaa. Avustusjärjestöt poraavat jälkijunassa kaivoja, asentavat vessoja ja miettivät paloriskejä. Pienillä lapsilla aliravitsemus on hälyttävän yleistä. Humanitaarisen avun tarve on valtava.

Vanhan rohingyakeskuksen kylkeen rakentunut megaleiri ei ole edes ainoa pakolaisleiri näillä main. Noin 20 000 ihmistä sai elää eräässä leirissä vähän sivussa valtatieltä viime marraskuuhun asti ilman, että avustusjärjestöt tai paikallisetkaan tiesivät leiristä.

Samanlaisia pienten suomalaiskaupunkien kokoisia leirejä on noussut useita. Yhteensä rohingyapakolaisia on täällä noin 865 000.

Pahin on ohi – edessä tulvia ja maanvyörymiä

Vaikka pakolaiset ovat päässeet turvaan, vaarat eivät ole ohi. Nyt monsuunisateet uhkaavat järkyttää rohingyoiden uutta alkua, ja pelätään, että tulvat ja maanvyörymät johtavat kuolonuhreihin.

Sateiden on määrä alkaa näinä päivinä.

Asiantuntija Bruce Spires Kansainvälisestä siirtolaisuusjärjestö IOM:sta kertoo, että jo ensimmäisten sateiden uskotaan aiheuttavan leireillä suurta vahinkoa.

-Maa on ollut kuivana niin pitkään, että se ei pysty imemään vettä, Spires sanoo.

Vesi saattaa tulvehtia pakolaisleireillä jopa 1–3 metriä. Rinteilläkään asuminen ei ole turvallista maanvyörymien takia.

Leireillä osa kulkuteistä on jo nyt kuin vaativalta patikointireitiltä, jossa voi menettää tasapainonsa koska vain.

Sadekauden on määrä kestää syys-lokakuuhun. Syklonit puolestaan tuovat mukanaan myrskytuulia.

Arviolta 100 000 rohingyan pitäisikin muuttaa turvallisemmalle maaperälle. Leireillä asumuksia ja teitä valmistellaan tulevaan muun muassa hiekkasäkeillä.

Korjausmies hautautui syvälle hiekkaan

Punaisen Ristin kenttäsairaalassa, jota tukevat EU ja Suomi, makaa jo ensimmäinen maanvyörymän uhri. Mohammed Nafiqi oli tekemässä pakolaisleirissä kunnostustöitä.

Lounastauolla kukkula kuitenkin sortui neljän miehen päälle. Nafiqi hautautui hiekkaan vyötäröään myöten.

Onnettomuudessa hänen lonkkansa meni sijoiltaan.

-Lisäksi käsi tuli kipeäksi, kun minua yritettiin vetää pois hiekasta, Nafiqi kertoo.

Kotiteltassa odottaa vaimo ja neljä lasta. Turmassa myös muut miehet loukkaantuivat.

Burmasta tulee yhä pakolaisia

Pakolaiskriisi jatkuu. Burmasta saapuu yhä rohingyoita, vaikka Bangladesh ja Burma allekirjoittivat viime syksynä sopimuksen pakolaisten palauttamisesta. Ketään ei ole palautettu, ja YK:n pakolaisjärjestön mukaan olosuhteet Burmassa eivät ole vielä valmiit turvalliselle paluulle.

Bangladesh kuuluu asukastiheydeltään maailman kansoitetuimpiin alueisiin. Pakolaiskomissaari Mohammed Abul Kalam sanoo, että Burman kuuluisi ottaa rohingyat takaisin.

Megaleirissä asuva Sihansha Nahan, 21, puuskahtaa: hänen miehensä ei tee mitään auttaakseen. Perheessä on kaksi pientä lasta. Hermot ovat kireällä.

-Minulla ei ole täällä tulevaisuutta. Haluan lapseni kouluun, Nahan sanoo.

Nahan tuli Bangladeshiin jo nelisen vuotta sitten. Nyt täällä asuu koko hänen sukunsa.

Rohingyoiden nimet on muutettu turvallisuussyistä.

Tausta: Rohingyat ovat paenneet Burmasta aiemminkin

Rohingyoita on asunut Burman eli Myanmarin Rakhinen osavaltiossa yhteensä yli miljoona, mutta Burma ei pidä heitä kansalaisinaan ja syrjii heitä järjestelmällisesti muutenkin. Rakhine sijaitsee Bangladeshin vastaisella rajalla.

Burman hallinto rajoittaa rohingyoiden liikkumista. He eivät myöskään juuri pääse sairaanhoitoon tai koulutukseen. Lukutaidottomuus on yleistä.

Rohingyat sanovat olevansa sukupolvia sitten Burmaan tulleiden muslimien jälkeläisiä. He puhuvat samantyyppistä bengalin kielen murretta kuin Itä-Bangladeshissa.

Rohingyoita on paennut Bangladeshiin ja palannut takaisin Burmaan useassa aallossa. Jo 1940-luvulla yli 20 000 rohingyaa pakeni Bangladeshiin, joka tuolloin kuului Britannialle, kun Japanin joukot hyökkäsivät Burmaan. Tuhannet seurasivat, kun Burma itsenäistyi vuonna 1948 ja jännitteet kasvoivat Burman hallinnon ja rohingyoiden välillä.

Noin 200 000 rohingyaa pakeni Burmasta 1970-luvulla, kun maan hallinto käynnisti kansalaisten rekisteröimisen ja armeija pyrki häätämään rohingyoita. 1990-luvun alussa puolestaan yli 250 000 rohingyaa lähti, koska Burman sotilaat raiskasivat ja vainosivat heitä.

Rohingyat

Burman eli Myanmarin sotilaat aloittivat hyökkäykset rohingyakyliin Rakhinen osavaltiossa 25. elokuuta.
Sitä ennen rohingyoiden uusi taistelijaryhmä ARSA oli hyökännyt muun muassa armeijan tukikohtaan.
Bangladeshiin paenneet rohingyat kertovat Burman sotilaiden tekemistä tapoista ja raiskauksista. Taloja on poltettu.
Muun muassa YK ja Yhdysvallat pitävät Burman toimia etnisenä puhdistuksena.
Bangladeshiin on paennut viime elokuusta lähtien lähes 700 000 rohingyaa, ainakin 90 prosenttia Pohjois-Rakhinen rohingyaväestöstä.

Asiasanat

Uusimmat