Uutiset

Toistuuko pirtuaallon ilmiö jälleen Suomessa? Viinan hinnan nousu voi palauttaa teollisuusviinan katukauppaan

Viinan kallistuminen Suomessa ja lähimaissa voi raivata tietä jälleen sille, että leikattu teollisuusalkoholi alkaa löytää tiensä Suomen pimeille viinamarkkinoille.

-Tässä on se ilmiön kääntöpuoli, kun meidän lähialueemme viinan hinta nousee, arvioi Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen Lännen Medialle.

Viranomaiset saivat viitteitä tästä alkuvuonna. Tulli teki helmikuussa kotietsinnän Kuopiossa suomalaisen miehen kotiin ja löysi sieltä 210 litraa etanolia, tyhjiä puolen litran muovipulloja ja venäläisvodkan etikettejä.

Etanoli oli tullilaboratorion mukaan alkoholia, jota oli denaturoitu mutta ei niin, että se olisi täysin juomakelvotonta. Denaturointi tehdään muun muassa teollisuusalkoholeille lisäämällä niihin tiettyjä aineita, jotta alkoholia ei voisi juoda.

Kaikkiaan Tulli epäilee, että kuopiolaismies oli yhdessä virolaismiehen kanssa tuonut Pohjois-Savon markkinoille 650 litraa etanolia. Alkoholi oli yli 90-prosenttista, joten Tulli uskoo, että sitä laimennettiin ennen myyntiä.

Esitutkinnan loppusuoralla olevaa juttua tutkitaan muun muassa törkeänä veropetoksena ja salakuljetuksena.

Laajaa pirtukauppaa 1990-luvulla

Kuopiossa paljastunut teollisuusalkoholin trokaus muistuttaa sitä, miten pimeä pirtukauppa kävi Suomessa 1990-luvulla.

Pirtuaaltonakin kutsutun aikakauden takavarikkomääristä ollaan vielä silti kaukana. Huippuvuosina pirtua jäi pelkästään Tullille takavarikkoon kymmeniätuhansia, jopa satojatuhansia litroja.

Oikeasta apteekkipirtusta ei tosin Sinkkosen mukaan tuolloin ollut kyse. 1990-luvulla Tulli takavarikoi lähes yksinomaan denaturoitua, teollisuuden käyttöön tarkoitettua alkoholia.

Teollisuusalkoholi oli vain pullotettu, ja sitä kaupattiin pirtuna. Siis samaa ainetta, jota Savossa kaupattiin vodkana.

-Silloin se oli tavaramerkki. Nimenomaan haluttiin juoda pirtua, ja se oli jollain tavalla hienoa 1990-luvulla, Sinkkonen sanoo.

Pirtuaalto johti aikanaan vakaviin sairastapauksiin, jopa kuolemiin, koska pirtuksi luultuna litkittiin teollisuusalkoholia. 2010-luvulla pirtun kauppa lähes katosi täysin.

Alkoholiveroja nostettu Baltiassa

Pimeälle viinalleoli Suomessa markkinaa Sinkkosen mukaan 1990-luvulla, koska alkoholi oli kaupasta kallista ja saanti säädeltyä.

2000-luvulla, kun elintaso nousi ja alkoholiveroa laskettiin, rahat riittivätkin viinaan entistä paremmin. Baltiastakin alkoholia sai halvalla.

Nyt sen sijaan Viro ja Latvia ovat nostaneet alkoholin valmisteveroja, eli hinnat nousevat. Myös Suomessa nostettiin alkoholin verotusta vastapainona sille, että uuden alkoholilain myötä kaupoista saa esimerkiksi nelosolutta.

Lähialueiden hinnannostojen vuoksi Suomeen saattaa siis alkaa virrata teollisuusalkoholia, jotka ovat valmisteverotuksen ulkopuolella. Teollisuusalkoholin hinta kun ei ole Sinkkosen mukaan naapurimaissa kiristynyt.

-Ne, jotka ostavat pimeiltä markkinoilta vodkaa, eivät ole sellaista väkeä, jotka ostavat olutta tai viiniä ravintolahinnoilla ulos.

Pimeä viina virtasi Suomeen 1990-luvulla

Suomessa tehtiin 1990-luvulla poikkeuksellisen suuria denaturoidun alkoholin takavarikkoja. Ainetta pullotettiin esimerkiksi Royal-merkkisenä pirtuna esimerkiksi Etelä-Suomessa.
Pirtuksi kutsutaan yleisesti myös väkiviinaa, jonka alkoholitilavuusprosentti on yli 80 prosenttia.
Alkoholi denaturoidaan eli tehdään juomakelvottomaksi esimerkiksi teollisuuden käyttötarpeisiin. Denaturoitu alkoholi on vapaa alkoholin valmisteverosta.
700 000
Vuonna 1997 Tulli takavarikoi Suomessa 700 000 litraa pirtuna myytävää ainetta.
Vertailun vuoksi viime vuonna tulli takavarikoi matkustajatuonnin yhteydessä 3 369 litraa alkoholia.
Lähde: Tulli

Asiasanat

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat