Uutiset

Trumpilla on vielä mahdollisuutensa jälkipeleissä – Yksittäisen osavaltion parlamentti voi päättää toisin kuin äänestystulos antaa ymmärtää

Tutkija Markku Ruotsila sanoo vaihtoehtoa epätodennäköiseksi mutta mahdolliseksi: "Niin on joskus tapahtunut".
Markku Ruotsila on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain historian dosentti. Hän tarkastelee asioita toisesta näkökulmasta kuin valtaosa suomalaistutkijoista: kolikolla on kaksi puolta. Kuva: Joel Maisalmi / Arkisto
Markku Ruotsila on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain historian dosentti. Hän tarkastelee asioita toisesta näkökulmasta kuin valtaosa suomalaistutkijoista: kolikolla on kaksi puolta. Kuva: Joel Maisalmi / Arkisto

Helsingin yliopiston Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila on seurannut maan presidentinvaalien huipentumaa herkeämättä. Yöunet ovat jääneet vähiin.

– Tämä on mennyt kuten oletin ja ennustin. Postiäänestyksestä tuli koronakriisin vuoksi uusi muuttuja, joka monimutkaisti prosessia huomattavasti.

Ruotsilan mukaan pandemiasta piittaamattomat Donald Trumpin kannattajat äänestivät pääosin vaalipäivänä. Demokraatit suosivat sen sijaan postiäänestämistä.

Perjantaina puoliltapäivin tilanne oli yhä epäselvä. Käytännössä vaaka oli kuitenkin kääntynyt Joe Bidenin puolelle, sillä voittaakseen Trumpin pitäisi saada taakseen valitsijamiehet lähes kaikista jäljellä olevista osavaltioista.

Oikeuteen mennään

Peli ei kuitenkin lopu Bidenin todennäköiseen voittajaksi julistautumiseen. Trump tulee jatkamaan sitä oikeusistuimissa.

– Joissakin osavaltioissa hän voi jopa saada tahtonsa läpi, jos äänimäärien ero jää hyvin pieneksi, Markku Ruotsila arvelee.

Vaikka avustajat yrittänevät pitää miestä aisoissa, Trumpilla on vielä muitakin teoreettisia keinoja muuttaa asetelmaa.

Ruotsilan mukaan osavaltioiden ei esimerkiksi ole pakko noudattaa äänestystulosta. Varsinkin jos tulos on jollakin tapaa epäselvä tai tulkinnanvarainen, osavaltioparlamentti voi päättää nimittää valitsijamiehet oman tahtonsa mukaan. Tällöin vaalituloksen mukaan enemmän ääniä saanut ehdokas saattaakin jäädä kakkoseksi.

– Niin on joskus tapahtunut. Vaihtoehto on mahdollinen, joskin varsin epätodennäköinen, Ruotsila toteaa.

– Lopullisen päätöksen tekisi aikanaan uusi kongressi, eikä siellä äänestetä edustaja edustalta vaan osavaltioittain.

Demokraatit vaikeuksissa

Markku Ruotsilalla on taipumus tarkastella Yhdysvaltoja ja Yhdysvaltojen politiikkaa hiukan toisesta näkökulmasta kuin valtaosa suomalaisista asiantuntijoista ja tutkijoista.

Hän on tunnustautunut republikaaniksi ja tutkinut laajasti muun muassa yhdysvaltalaista kirkkohistoriaa sekä angloamerikkalaisen antikommunismin, konservatismin ja fundamentalismin historiaa.

Ruotsila arvelee Joe Bidenin jäävän valituksi tullessaan heikoksi välikauden presidentiksi.

– Niin käy varsikin, jos senaatin enemmistö ei tule hänen puolueelleen. Jos se jää republikaaneille, demokraattipresidentille rajautuu hyvin vähän liikkumatilaa.

– Ja paljon tylsemmäksi Yhdysvaltojen politiikkaa muuttuu.

Ruotsilan mukaan republikaanit menestyivät vaaleissa huomattavasti yleisiä odotuksia paremmin. Hänen mukaansa Trump on saamassa jopa 7 miljoonaa ääntä enemmän kuin edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten.

– Demokraatit tässä ovat suuressa kriisissä. He ovat todella vaikeuksissa, jos he saavat Valkoisen talon itselleen.

Uusimmat

Näkoislehti

27.11.2020

Fingerpori

comic