Uutiset

Tshekkoslovakian Samettivallankumouksesta on 30 vuotta – nyt kansa on taas kaduilla vaatimassa valtaapitävien eroa

Tshekkiläiset juhlivat marraskuun lopussa Samettivallankumouksen vuosipäivää. Tämän kuun lopussa puolestaan tulee kuluneeksi 30 vuotta Vaclav Havelin noususta presidentiksi. Kuva: MARTIN DIVISEK
Tshekkiläiset juhlivat marraskuun lopussa Samettivallankumouksen vuosipäivää. Tämän kuun lopussa puolestaan tulee kuluneeksi 30 vuotta Vaclav Havelin noususta presidentiksi. Kuva: MARTIN DIVISEK

Kommunismin sorto päättyi Tshekkoslovakiassa Samettivallankumoukseen 30 vuotta sitten. Sytyke vallankumoukselle saatiin Prahassa, kun tuhannet opiskelijat olivat saapuneet kadulle muistamaan vuoden 1939 natsimiehitystä vastustaneen mielenosoituksen uhreja ja poliisi hyökkäsi heidän kimppuunsa.

Mellakkapoliisin nuoria kohtaan harjoittama väkivalta oli viimeinen pisara, ja myös vanhemmat liittyivät vastarintaan. Kaksi päivää myöhemmin perustettiin kommunisteja avoimesti vastustava puolue Kansalaisfoorumi. Sen johtoon nousi salaisen poliisin silmätikku, poliittinen näytelmäkirjailija Vaclav Havel.

Sadat tuhannet osoittivat mieltään, ja kommunistien ylin johto erosi. Puolueen johtavan aseman määrittänyt kohta poistettiin perustuslaista ja presidentti Gustav Husak nimitti uuden hallituksen, jossa kommunistit olivat ensi kertaa vähemmistössä sitten vuoden 1948. Havelista tuli presidentti 29. joulukuuta 1989.

– Kukaan ei tiennyt, mikä tarkalleen aiheuttaisi lumipalloefektin. Emme olleet ennustajia, mutta oli selvää, että sen olisi tapahduttava ennemmin tai myöhemmin”, Havel muisteli haastattelussa 20 vuotta vallankumouksen jälkeen.

Länsimaistuminen saavutettiin nopeasti

Tshekin ja Slovakian yhteiselo päättyi vuonna 1993, mutta suunta kohti länttä oli sama. Vallankumouksen tavoitteet saavutettiin sangen nopeasti: kapitalismi otettiin vastaan avosylin, elintaso nousi kohisten ja maat liittyivät EU:hun ja Natoon. Kun länsimaistuminen oli saavutettu, mutta naapureilla meni silti paremmin, kansa kävi tyytymättömäksi.

Nyt molemmat maat ovat jälleen tilanteessa, jossa kansa suuntaa kaduille tuhansittain osoittamaan mieltään valtiovaltaa vastaan. Tshekkiä johtaa petoksista epäilty pääministeri Andrej Babis – entinen kommunistien salaisen poliisin agentti ja miljardööriliikemies. Maan parlamenttiin mahtuu yhä myös kommunistien edustajia, joista yksi on vuonna 1989 opiskelijoita pamputtaneista poliiseista.

Oppositiosta Babisia tukevilla kommunisteilla on enemmän valtaa kuin koskaan sitten vallankumouksen. Monelle tshekille yhtäläisyydet 30 vuoden takaiseen ovat ilmiselviä.

Slovakiassa maata johtaa niin ikään korruptioskandaaleissa ryvettynyt, mafiaan yhdistetty puolue Smer, jota vastustavat mielenosoitukset valtasivat kadut viime vuonna puolueen taustoja tutkineen journalisti Jan Kuciakin ja hänen puolisonsa murhan jälkeen.

Kansa kaipaa vahvoja johtajia

Havelin kuolema jätti valtavan tyhjiön molempien maiden poliittiselle näyttämölle. Maat kärsivät monen muun tavoin poliittisten ideoiden puutteista, joka myös selittää vanhojen puolueiden heikkenemistä ja Babisin kaltaisten populistien valtaannousua.

Prahan protesteissa välittyy Havelin kaltaisten johtajien kaipuu. On kuvaavaa, että Babis on yhä mielipidemittausten mukaan maan luotetuimpia poliitikkoja, vaikka samat, viimeksi 30 vuotta sitten kuullut, tuhansien ”demisi”-huudot vaativat hänen eroaan.

Slovakiassa muutos on jo tapahtumassa. Keväällä valittu, edistyksellisiä arvoja ajava presidentti Zuzana Caputova nähdään kotimaansa uutena toivona korruption keskellä.

Toistaiseksi molempien maiden populistiset valtapuolueet pitävät yhä pintansa opposition riidellessä keskenään. Juhlavuoden nostalgiahumun laannuttua nähdään, konkretisoituvatko kansanliikkeet todelliseksi muutokseksi.

Uusimmat

Näkoislehti

3.8.2020

Fingerpori

comic