Uutiset

Tuleeko tänään valmista? – Perustuslakivaliokunta jatkaa ulkoministeri Haaviston tapauksen käsittelemistä

Perustuslakivaliokunta ei tiistaina saanut valmiiksi mietintöään ulkoministeri Pekka Haavistoon liittyvässä asiassa. Kyseessä on Haaviston toiminta al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamisessa. Ministerivastuuasiassa syyte edellyttäisi tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Pelkkä huolimattomuus ei riitä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto oli perustuslakivaliokunnan kuultavana tammikuussa 2020. Kuva: Joel Maisalmi
Ulkoministeri Pekka Haavisto oli perustuslakivaliokunnan kuultavana tammikuussa 2020. Kuva: Joel Maisalmi

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan odotetaan saavan mietintönsä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapauksessa valmiiksi mahdollisesti tänään. Kyse on Haaviston virkatoimien laillisuudesta al-Holin leirin suomalaisten kotiutusjupakassa.

Mietinnössä valiokunta esittää eduskunnan täysistunnolle, onko asiassa tarpeen nostaa syyte vai ei.

Keskusrikospoliisi sai heinäkuussa valmiiksi valiokunnan pyytämän esitutkinnan asiasta. Sen jälkeen perustuslakivaliokunta on perehtynyt yli tuhatsivuiseen esitutkintapöytäkirjaan sekä kuullut uudelleen asiantuntijoita ja Haavistoa.

Mietinnön odotettiin valmistuvan jo eilen tiistaina, mutta valiokunta tarvitsi vielä lisäaikaa. Valiokuntakäsittely on kestänyt jo lähes vuoden.

Perustuslakivaliokunta pyysi helmikuussa esitutkintaa Haaviston menettelystä konsulipäällikkö Pasi Tuomista kohtaan. Tuominen oli ollut viime syksynä Haaviston kanssa eri mieltä suomalaisten Isis-lasten kotiuttamisesta Syyrian al-Holin pakolaisleiriltä.

Haavisto otti tämän takia Tuomiselta pois al-Holiin liittyvät tehtävät. Esitutkinta koski sitä, miksi Haavisto oli vielä tämän jälkeen antanut ulkoministeriön virkamiesjohdolle valmisteltavaksi määräyksen Tuomisen siirtämisestä pois konsulipäällikön tehtävistä. Al-Hol-vastuun pois ottamisessa valiokunta ei ole nähnyt ongelmia.

Haaviston toimia on selvitetty mahdollisena virka-aseman väärinkäyttämisenä tai virkavelvollisuuden rikkomisena. Keskusrikospoliisi on selvittänyt myös mahdollista yhteistoimintavelvoitteen rikkomista.

Syytteen nostamisesta Haavistoa vastaan päättäisi eduskunnan täysistunto perustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalta.

Kynnys on melko korkea. Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvia velvollisuuksiaan tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti. Pelkkä tuottamuksellisuus eli huolimattomuus ei riitä.

Syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa, jossa sitä ajaisi valtakunnansyyttäjä.

Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että enemmistö perustuslakivaliokunnasta tulkitsee Haaviston rikkoneen virkavelvollisuuttaan, mutta ei niin räikeästi, että ministerisyytteen korotettu kynnys ylittyisi.

Aiemmin 2000-luvulla perustuslakivaliokunta on käsitellyt ministerivastuuasiana kahden entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) virkatoimien laillisuutta.

Vanhasen tapauksessa suoritettiin esitutkinta. Perustuslakivaliokunta totesi hänen rikkoneen tuottamuksellisesti virkavelvollisuuttaan, kun hän pääministerinä oli osallistunut raha-avustusten jakamiseen Nuorisosäätiölle, jolta oli saanut vaalitukea. Kyse ei kuitenkaan ollut törkeästä huolimattomuudesta, minkä takia syytettä valtakunnanoikeudessa ei nostettu.

Kataisen tapauksessa perustuslakivaliokunta päätti ilman esitutkintaa, ettei ollut syytä epäillä hänen menetelleen lainvastaisesti, kun Pekka Himasen yhtiöltä hankittiin kilpailuttamatta 700 000 euron hintainen tulevaisuusselvitys.

Vuonna 1993 valtakunnanoikeus tuomitsi kansanedustaja Kauko Juhantalon (kesk.) yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen lahjusten vaatimisesta ministerinä ollessaan. Hänet erotettiin eduskunnasta, mutta heti seuraavissa eduskuntavaaleissa hän palasi takaisin.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti