Uutiset

Tulossa mainio hillavuosi ja muutenkin marjasadosta hyvä – pelastuuko elintarviketeollisuus suomalaisvoimin?

Suomalaiset innostuivat Marjatalkoot-ideasta, jolla yritetään paikata thaipoimijoiden mahdollinen kotiin jäänti.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajamailla Vaalassa odotellaan vielä hillasoiden sadon kypsymistä. Toden teolla satokausi alkaa heinäkuun jälkipuoliskolla. Kuva: Päivi Bisi
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajamailla Vaalassa odotellaan vielä hillasoiden sadon kypsymistä. Toden teolla satokausi alkaa heinäkuun jälkipuoliskolla. Kuva: Päivi Bisi

Metsään tai soille lähtijöiden marjasangot täyttyvät tänä kesänä viimevuotista vähemmällä vaivalla, sillä sadosta on tulossa hyvä.

– Metsämarjasato on viimevuotista parempi. Ei huippuvuosi, mutta hyvä, hieman parempi kuin keskimäärin, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltola luonnehtii.

Suomuuraimen, tai tutummin hillan, lakan tai valokin, satonäkymiä Peltola kuvaa suorastaan ”mainioiksi”.

Mustikasta on luvassa valtakunnallisesti keskimääräinen tai sitä jonkin verran parempi sato. Puolukka on vasta kukkinut, mutta kukinta oli runsas ja kukinnan aikaiset pölytyssäät mainiot.

– Puolukastakin on oikeus odottaa hyvää satoa.

Ensi viikolla mustikkametsään eteläisessä Suomessa

Varsinais-Suomessa ensimmäiset piirakkamustikat on jo poimittu.

– Eteläisessä Suomessa mustikkaan pääsee kunnolla heinäkuun puolenvälin kieppeillä, ja siitä kypsyminen siirtyy pikku hiljaa pohjoiseen päin. Heinäkuun jälkipuoliskolla pääsee poimuria heiluttamaan jo ihan kunnolla, Peltola sanoo.

Eteläisessä Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa hillan keruuta aloitellaan näinä päivinä, mutta toden teolla satokausi alkaa heinäkuun jälkipuoliskolla. Aikataulu on tavanomainen.

Tämänkesäiset sääolot ovat olleet metsämarjoille suotuisat. Kesäkuun kuumuus ja kuivuus olivat otollisia pölyttäjille. Sateet alkoivat juuri oikeaan aikaan heinäkuun alussa.

Suurin osa talteen saatavasta marjasadosta kotitarvepoimintaa

Suomalaiset ovat keräilijäkansaa, mutta poimivat pääasiassa omiin tarpeisiinsa. Teolliseen käyttöön menevän marjan poiminta on ollut yli 90-prosenttisesti ulkomaalaisten, pääasiassa thaimaalaisten, poimijoiden kontolla.

– Vuosittain talteen saatavasta kokonaismarjamäärästä kaksi kolmasosaa, ellei kolme neljäsosaa, on suomalaisten kotitarvepoimintaa. Yli puolet suomalaisista poimii marjoja vähintään kerran vuodessa eli sellaiset puheet, ettei suomalaisista olisi marjanpoimijoiksi, ovat ihan höpöpuhetta, Peltola huomauttaa.

Elintarviketeollisuuden raaka-aineesta on nyt huoli, kun thaipoimijoiden tulo on epävarmaa. Suomen hallitus ilmoitti keskiviikkona, että luonnonmarjojen poimijoiden maahantulo yritysten kutsuun perustuen sallitaan Thaimaasta. Siitä, salliiko Thaimaa poimijoiden lähteä, ei vielä ole tietoa. Asia ratkennee lähipäivinä.

– Jos thaipoimijoita ei saada, se näkyy varmasti ensi talvena kaupan pakastealtaalla. Kotimainen marja on kallista tai sitä ei kerta kaikkiaan ole, Peltola toteaa.

”Suomalaiset voivat pelastaa marjateollisuuden”

Toiminnanjohtaja Birgitta Partanen Arktiset Aromit ry:stä on toiveikas. Hänen mukaansa on täysin mahdollista, että suomalaiset pelastavat marjateollisuuden pulasta.

Luonnontuotealan valtakunnallisen toimialayhdistyksen käynnistämä Marjatalkoot-kampanja on saanut hyvin vastakaikua. Lukuisat valtakunnalliset järjestöt ovat vastanneet hätähuutoon, jotta myös teollisuus saisi tarvitsemansa metsämarjat, jos thaipoimijoita ei tule.

– MTK, 4H-liitto, Pro Agria, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Suomen kylät ja Naisten Valmiusliitto, luettelee Partanen talkoisiin mukaan lupautuneita. Myös urheilujärjestöjä on ottanut haasteen vastaan.

– Kainuusta lähti haaste kaikille Eläkeliiton yhdistyksille marjojen poimintaan. Eläkeläiset ovat ahkeria ja kokeneita marjanpoimijoita, ja Eläkeliitossa on 130 000 jäsentä. Jos murto-osakin innostuu, se on paljon, Partanen huomauttaa.

4H pystyttää ostopisteitä, MTK suunnittelee tempausta

Valtakunnalliset järjestöt tiedottavat ja aktivoivat jäseniään asian puolesta ja haastavat eteenpäin muita.

Esimerkiksi 4H pystyttää marjojen ostopisteitä eri puolille Suomea.

MTK:lla on suunnitteilla Marjan päivän tempaus 15. elokuuta, jolloin kaikki suomalaiset yritetään saada marjametsään.

– Siitä on aikaa, kun marjat on kerätty teollisuudelle suomalaisten voimin. Henkilökohtaisesti näkisin mielelläni, että poikkeusaika kääntäisi tilanteen, ja jatkossa valtaosa marjoista kerättäisiinkin suomalaisvoimin, sanoo Partanen.

– Kyse ei ole vain rahasta, vaan myös paljon muuta hyvää liittyy marjastamiseen, kuten liikunta ja etenkin hyvä mieli. Jos jokainen työikäinen keräisi sangollisen, meillä olisi tilanne täysin hallinnassa. Ja tänä vuonna on helppo kerätä yhtenä päivänä useampikin sanko.

Superfoodia

Vuotuinen sato: yli 500 miljoonaa kiloa, talteen saadaan 3–10 prosenttia.

Luonnonmarjat ovat vähärasvaisia vitamiinipommeja, jotka sisältävät kivennäis- ja hivenaineita ja terveydelle hyödyllisiä polyfenoleja.

Fenolisilla yhdisteillä on todettu olevan lukuisia edullisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen.

Mustikka ja puolukka ovat mm. hyviä kuidun ja E-vitamiinin lähteitä. Suomuuraimessa on runsaasti C-vitamiinia ja etenkin sen siemenöljy on E-vitamiinipitoista.

Suomalainen syö marjoja noin 8 kiloa vuodessa.

Lähde: Arktiset Aromit ry

Uusimmat

Näkoislehti

10.8.2020

Fingerpori

comic