Uutiset

Tulvaennustajan pahin painajainen on kaatosade

Tulvaennusteiden pääarkkitehti Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) on hieman ihmeissään. Tähän mennessä ennusteet ovat Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan jokivarsilla osuneet jotakuinkin kohdalleen.

-Kuortaneenjärvelle tehtiin lievä yliennuste, vesi ei noussut aivan niin korkealle. Pohjois-Pohjanmaalla onnistuttiin varsin hyvin, vaikka lumimäärät olivat varsin korkeat, hän sanoo.

Nyt edessä on Lapin suurten jokien tulvat, joiden Vehviläinen pelkää nousevan Kittilässä ja Torniossa lähelle vanhoja tulvahuippuja.

-Mikään ennuste ei tosin lupaa, että Ounasjoen veden pinta menisi Kittilässä tulvarajan yli, mutta en oikein usko sitä. Uudessa ennustemallissa on yritetty päästä eroon yliennustamisesta, mutta olisikohan se mennyt liikaa toiseen suuntaan, pohtii Vehviläinen.

Virallinen ennuste on siis toistaiseksi, että Ounasjoki ei nousisi Kittilässä samaan ennätyskorkeuteen kuin 2005, jolloin muun muassa kolme kerrostaloa, rivi- ja omakotitaloja jäi veden saartamaksi. Myös palvelutalosta evakuoitiin vanhuksia. Tulvahuipun ajankohdaksi ennuste antaa 14.-15.5. siis pari viikkoa aikaisemmin kuin vuonna 2005.

Pahempi tilanne on ennusteiden valossa odotettavissa Torniossa.

-Muutamien ennusteiden mukaan vesi menee yli tulvapenkereen, sanoo Vehviläinen.

Torniossa on rakennettu 1,4 kilometriä pitkä ja lähes 5 metriä korkea, autolla ajettava penger suojaamaan kaupungin keskustaa. Jos vesi pääsee sen yli, muun muassa Rajalla -kauppakeskus on vaarassa joutua tulvan alle.

-Ennusteiden valossa Tornioon on tulossa kaikkein suurin tulva, mutta pidän sitä vielä vähän lämmittelypuheena. Ainahan me olemme ennustaneet Tornioon tulvaa, mutta ne ovat jääneet alakanttiin, sanoo Vehviläinen.

 

Ennuste mutta virheitä tulee

 

Syke:n ryhmäpäällikkö Vehviläinen on ollut tekemässä tulvaennusteita 30 vuotta. Ne ovat sinä aikana parantuneet valtavasti, mutta ovat edelleen ennusteita.

-Ennustajan pahin painajainen on kaatosade. Jos maastossa ei ole lunta, se on suoraan joessa, sanoo Vehviläinen.

Aineisto, jonka perusteella ennustemallit tehdään, on suuri. Se sisältää 52 sääennusteen tiedot lämpötilasta ja mahdollisesta sateesta, satelliittihavainnot lumen peittävyydestä ja maastossa tehnyt mittaustiedot lumen vesiarvosta. Tuloksena on hydrologinen malli sulamisvesien päätymisestä jokeen.

-Ennustemalli on aiempaa parempi, mutta se on vain malli, sanoo Vehviläinen.

Hän muistaa useita vuosia, jolloin ennusteet osuivat kohdalleen, mutta myös niitä, jolloin mentiin perusteellisesti pieleen.

-Jos on väärä lumen vesiarvo tai tulee voimakkaat sateet, menee pieleen, sanoo Vehviläinen.

 

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic