Uutiset

Tunnetko nämä jouluperinteet? Kataloniassa jouluhalko kakkaa lahjat ja Gävlessä jännätään, palaako olkipukki

Joulunodotukseen ja itse juhlapyhiin liittyy maailmalla mitä kummallisimpia perinteitä. Tonttulakit käyvät kaupaksi myös Bhopalissa Intiassa.
Veikeää jouluhalkoa "lihotetaan" herkuilla, jotta tuotokset olisivat tarpeeksi suuret. Kuva: juan moyano / Alamy

Meillä ja muualla hiljennytään pian joulun viettoon. Joulukuusi koristellaan, kinkku saa sinappipeitteen ja jouluaattona katsotaan televisiosta Joulupukin kuumaa linjaa.

Espanjassa joulunviettoon otetaan varaslähtö jo 22. päivä. Vuosittain arvottavan joululoton päävoittoa kutsutaan nimellä el gordo, paksukainen. Kyseessä on maailman suurin lottoarvonta ja se on kotimaassaan äärimmäisen suosittu.

Viime vuonna 20 euroa maksavia arpoja oli myynnissä 170 miljoonaa kappaletta, eli noin neljä arpaa yhtä espanjalaista kohden. Valtaosa, eli noin 70 prosenttia arpoihin käytettävästä rahoista jaetaan voittoina. Muhkeasta miljardien eurojen potista on mahdollista voittaa myös yksi isompi, neljän miljoonan euron voitto. Se jakautuu usein kymmenen voittajan kesken, joista jokainen saa 400 000 euroa. Kakkospalkinto on 1,25 miljoonaa euroa.

Arvontaa voi seurata suorasta lähetyksestä, jossa lapset laulavat voittonumerot.

Lottoarpoja myyvään kioskiin jonotettiin jo 7. joulukuuta 2018 Madridissa. El gordo, paksukainen, on Espanjan suosituin lottoarvonta ja yksi maan jouluperinteistä. Kuva: ZIPI

Caga tió syö herkkuja ja kakkaa lahjat aattona

Barcelonan ja Katalonian seuduilla joulunodotusta siivittää Tió de Nadal, joka tunnetaan myös nimellä Caga tió, eli vapaasti suomennettuna kakkaava halko. Tämä hilpeän onnelliselta näyttävä veikko on perinteinen näky joulun alla. Kyseessä on siis halko, jonka toiseen päätyyn on maalattu onnelliset kasvot ja liimattu tonttulakki. Halko on korotettu muutaman tikun varaan, joten näyttää siltä, että se seisoisi.

Perinteisiin kuuluu, että lapset hellivät halkoa, ruokkivat sitä karkeilla ja muilla herkuilla ennen joulua. Lapset uskovat, että mitä enemmän halkoa ruokkii, sitä enemmän lahjoja on tiedossa. Joskus halko voidaan vaihtaa ennen joulua isompaan, jotta se vaikuttaisi kasvaneen.

Halko asetetaan lämpimään, lähelle takkaa ja se peitetään viltillä.

Jouluaattona halolle lauletaan laulu, jossa sen käsketään ulostamaan herkkuja, kuten pähkinöitä ja nugaata ja uhataan, että jos toimitus ei suju mallikkaasti, se saa kepistä.

Samalla halkoa mäiskitään kepeillä, jotta se ”kakkaisi” lahjoja. Toimituksen jälkeen se usein poltetaan takassa.

Espanjassa lapset saavat suurimman osan lahjoista loppiaisena, jolloin itämaan tietäjät tuovat lahjat.

 

Tässä hyvää onnea tuottamassa jalkapalloa seuraaville tuttu hahmo. Kuva: Guy Moberly / Alamy

Caganer kyykkii tarpeillaan jouluasetelmassa

Katalonialaiseen ja valencialaiseen jouluasetelmaan kuuluu Jeesus-vauvan, Joosefin ja Marian lisäksi myös ulostava keraaminen hahmo, caganer. Perinne juontaa 1700-luvulle. Tarpeillaan kyykkivän hahmon on uskottu tuovan hyvää onnea sadolle, ja puolestaan sen pois jättäminen voisi tuoda huonoa onnea, sillä tuotokset lannoittavat maata.

Hahmon tarkoituksena on myös tuoda onnea. Perinteisellä caganerilla on katalonialainen hattu päässä ja piippu huulilla. Vuosien varrella hahmo on jalostunut ja nykyään kaupitellaan kaikenlaisten julkkisten, jalkapallonpelaajien ja poliitikkojen hahmoja.

 

Gävlen olkipukki ikuistettuna palamattomana 2. joulukuuta 2018. Kuva: Mats Astrand/TT

Gävlessä jännätään, selviääkö olkipukki

Ruotsin Gävlessä kolme tonnia painava ja 13-metriä korkea olkipukki rakennettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966.

Kuluneille vuosille mahtuu varsin hiiltyneitä muistoja: pukkiparka on poltettu 29 kertaa ja siihen on kohdistunut seitsemän muuta ”hyökkäystä”, kirjoittaa Aftonbladet.

Esimerkiksi vuonna 1976 sen yli ajettiin autolla. Vuonna 2009 pukkia kuvannut verkkolähetys hakkeroitiin ja tuhopolttajat pääsivät pälkähästä.

Vuonna 2016 pukin joulunodotus päättyi varsin pian – se poltettiin poroiksi avajaispäivänään.

Gävlen olkipukin kohtaloa voi seurata verkkokameran välityksellä osoitteessa http://www.visitgavle.se/sv/gavlebocken

Jouluhalko palaa suorassa lähetyksessä joulupäivänä Yhdysvalloissa. Kuva: Katharine Andriotis / Alamy

Jouluhalko palaa suorassa lähetyksessä

Yhdysvalloissa New Yorkissa paikallinen WPIX-televisiokanava on lähettänyt jo vuodesta 1966 kanavallaan neljän tunnin mittaista lähetystä takassa palavasta jouluhalosta.

Lähetys lopetettiin vuonna 1989, mutta se otettiin takaisin ohjelmistoon vuonna 2001.

Palamista siivittää jouluinen musiikki. Joulupäivänä lähetettävää ohjelmaa voi ihailla ilman mainoksia.

Sittemmin useat amerikkalaiset kanavat ovat adoptoineet samankaltaisen lähetyksen osaksi joulutarjontaansa. Nykyaikana joulutunnelmaan voi virittäytyä myös verkossa, josta löytyy paitsi suora lähetys joulupäivänä, myös erilaisia versioita. Yhdessä versioista näyttelijä Nick Offerman istuu hiljaa tuolissa takan edustalla, kaataa itselleen lasin viskiä ja tuijottaa kameraan 45 minuutta – videosta on saatavilla myös 10-tuntinen versio.

 

Piparkakkukylä nousee vuosittain Norjan Bergeniin. Kuva: MAROT HOMMEDAL

Maailman suurin piparkakkukaupunki löytyy Bergenistä

Vuosittain Norjan Bergeniin rakennettavasta piparkakkukylästä löytyy kaikkea taloista autoihin. Kylässä on paitsi taloja myös jalkapallokenttiä, ilmalaivoja ja muita tunnettuja rakennuksia ympäri maailmaa – esimerkiksi Lontoon maamerkki Big Ben.

Vuodesta 1991 rakennettu piparkakkukylä joutui hyökkäyksen kohteeksi vuonna 2009. Tuolloin kylässä mellastanut humalainen mies tuhosi lähes rakennelmat. Tekijän löytämiseksi luvattiin 100 000 kruunun palkkio, kertoo Visit Norway.

Avajaisia siirrettiin viikolla ja kaupunki rakennettiin uudelleen. Tekijä julkaisi anteeksipyyntönsä kirjallisesti.

 

”Musta Pete” on herättänyt keskustelua siitä, onko perinne, jossa kasvot maalataan mustiksi rasistinen. Kuva: ROB ENGELAAR

Hollannissa ”Musta Pete” viritti rasismikeskustelun

Hollannissa on  käyty keskustelua siitä, onko paikallinen Zwarte Piet, ”Musta Pete” rasistinen perinne, kertoo uutistoimisto Reuters.

Pete saapuu Hollantiin perinteisesti “Sinterklaasin”, eli Pyhän Nikolauksen mukana. Hänen kasvonsa ovat mustat. Vastustajien mukaan on rasistista, että valkoihoiset ihmiset maalaavat kasvonsa mustiksi ja laittavat päähänsä pörröisen peruukin.

Reutersin mukaan suuri osa hollantilaisista pitää silti perinnettä harmittomana hauskanpitona.

Hollantilaisen perimätiedon mukaan Nikolaus saapuu kerran vuodessa Espanjasta lahjoilla täyteen lastatulla höyrylaivalla. Hänen mukanaan matkustaa kymmeniä apureita, joilla on perinteisesti ollut mustaksi maalatut kasvot. Lapsille kerrotaan, että he matkustavat ympäri maan jakamassa keksejä ja lahjoja.

Matka päättyy joulukuun 5. päivä illalla, jolloin apurit jakavat lahjoja ja lausuvat runoja.

Nokimusta hahmo yritettiin kieltää televisiosta

Tänä vuonna “Sinterklaas” saapui Amsterdamiin 350 auttajan kanssa – heidän kasvoillaan oli vain mustia läiskiä. Erään version mukaan Pete on musta noesta. Hän on tarinan mukaan kiivennyt savupiipuista alas viemään lahjoja.

Peteä vastustetaan niin paljon, että tänä vuonna rasisminvastaiset ryhmittymät hakivat oikeudelta päätöstä kieltää hahmo televisiosta. Oikeus tyrmäsi pyynnön.

Poliisi on estänyt useita kahakoita eri kaupungeissa. Myös poliisin kimppuun on hyökätty.

Eindhovenissa jalkapallofanit heittivät kananmunia ja oluttölkkejä paitsi Pete-hahmoa vastustavien myös poliisien päälle. Muualla maassa viranomaiset peruivat Pete-vastaiset mielenosoitukset turvallisuussyistä.

Joulukuun puolivälissä Tilburgissa poliisi pidätti 40 Pete-hahmoa kannattavaa mielenosoittajaa

 

Siinä missä suomalaiset etsivät mantelia puurosta, Yhdysvalloissa syynätään kuusesta kurkkua. Kuva: dpa picture alliance / Alamy

Joulukuuseen piilotettu kurkku tuo löytäjälleen lisälahjoja

Joissain Yhdysvaltojen osavaltioissa on tapana ripusta kuuseen muiden koristeiden lomaan kurkkua esittävä koriste. Usein kurkku ripustetaan paikkaan, josta sitä ei ole kovin helppoa bongata, sillä sen löytäjälle on perinteen mukaan luvassa ylimääräinen lahja.

 

Britanniassa joulun jälkeen on ollut tapana pulahtaa uimaan paikallista avantoa vastaavassa Englannin kanaalissa. Brightonissa kaksi naista kävivät joulupäivänä 2017 järjestetyssä tapahtumassa tutustumassa kanaalin veden lämpötilaan. Kuva: ANDY RAIN

Rohkeat pulahtavat Englannin kanaaliin

Britanniassa joulumieltä uhkuvat uimarit uhkaavat kylmyyttä ja sukeltavat hyiseen Englannin kanaaliin joulun jälkeisinä päivinä. BBC:n mukaan tuhannet uimarit ja sivustaseuraajat kokoontuivat viime vuonna todistamaan pulahdusta arviolta 8,9-celsiusasteen lämpimään syleilyyn pohjoisrannikolla. Etelässä vesi oli hieman lämpimämpää, noin 12-asteista.

Uimareissujen tarkoituksena on kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi Sunderlandissa maan itärannikolla on järjestetty vuodesta 1974 tapaninpäivän tempaus. Viime vuonna se houkutti paikalle 900 uimaria ja keräsi arviolta 10 000 puntaa.

Intiassa joulua juhlitaan kautta maan, vaikka vain pari prosenttia maan väestöstä on kristittyjä. Mies kauppasi tonttulakkeja Madhya Pradeshin osavaltion pääkaupungissa Bhopalissa 19. joulukuuta. Kuva: SANJEEV GUPTA

 

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 21.12.2018.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic