Uutiset

Tuplaehdokas voi valita, sillä europarlamentti ei velvoita – Jos saa mepin paikan, se täytyy ottaa vastaan, mutta siitä voi erota

Euroopan parlamenttiin on ehdolla useita henkilöitä, jotka juuri lunastivat sunnuntaina paikkansa uuteen eduskuntaan. Suomessa vaalilakia tulkitaan niin, että jos osallistuu EU-vaaleihin ja saa paikan, niin se täytyy ottaa vastaan – mutta paikasta voi heti erota.
Merja Kyllönen valitsee eduskunnan omaishoidon vuoksi. Kuva: Juha Neuvonen
Merja Kyllönen valitsee eduskunnan omaishoidon vuoksi. Kuva: Juha Neuvonen

Euroopan parlamenttiin on ehdolla useita sellaisia nimiä, jotka juuri lunastivat sunnuntaina paikkansa uuteen eduskuntaan.

Näillä tuplaehdokkailla on edessään valinta, jäädäkö Helsinkiin vai lähteäkö Brysseliin, jos he siis tulisivat valituiksi vielä EU-parlamentin jäseniksi.

Suomessa vaalilakia tulkitaan niin, että jos osallistuu Euroopan parlamentin vaaleihin ja saa paikan, niin se täytyy ottaa vastaan.

– Mutta parlamentin sääntöjen mukaan siitä paikasta voi erota, Euroopan parlamentin Suomen toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen kertoo.

– Ero vain täytyy perustella puhemiehelle, mutta kun on perusteltu syy, eroon ei ole estettä.

Oikeusministeriöstä vahvistetaan, että EU-säädöksissä ei ole otettu huomioon sitä mahdollisuutta, että europarlamenttivaaleissa valittu ehdokas ei lainkaan ottaisi vastaan EU-parlamentin jäsenen tehtävää.

– Suomessa katsotaan, että jos on asettunut ehdolle missä tahansa vaaleissa, niin paikka täytyy ottaa vastaan. Ei ole mahdollista, että henkilö vain ilmoittaisi, että enpä otakaan, Oikarinen painottaa.

Meppi-paikka on otettava vastaan muodollisesti

Europarlamenttiin valitun kansanedustajan on siis otettava EU-paikka vastaan.

Otetaan esimerkiksi vasemmistoliiton nykyinen europarlamentaarikko Merja Kyllönen, joka tuli nyt valituksi eduskuntaan Oulun vaalipiiristä ja on ehdolla eurovaaleissa. Hän ilmoitti Kainuun Sanomissa tiistaina, että valitsee eduskunnan perhesyiden takia. Hän ei pystyisi tarjoamaan läheisilleen omaishoitoapua enää kaukaa. Kyllönen pysyy silti ehdokkaana eurovaaleissa, koska ei halua jättää puoluettaan pulaan.

Oikarisen mukaan asiat etenisivät Kyllösen esimerkkitapauksessa nopeasti: Hän joutuu muodollisesti lähtemään eduskunnasta EU-parlamenttiin, mutta palaa samoin tein eduskuntaan.

– Suomen perustuslaki sallii, että näin voi tehdä, ja EU-parlamentti perustellusta syystä sallii sen, että vastaanotetusta paikasta voi luopua, Oikarinen toteaa.

Kyllösellä olisi tullessaan valituksi oikeus ottaa vastaan EU-parlamentin paikka ja pitää silti Suomen eduskunnan paikka “varastossa”. Perustuslain mukaan kansanedustajan toimen voi “jättää varastoon” joko varusmiespalveluksen tai EU-parlamentin jäsenyyden vuoksi.

Valinta vasta EU-vaalien jälkeen

Vihreiden 24-vuotias Iiris Suomela valittiin eduskuntaan Pirkanmaan vaalipiiristä ja on EU-vaaliehdokas. Hän kertoo, että tekee valinnan EU-vaalien jälkeen, jos tulee valituksi.

– Se olisi niin iso juttu, jos minut valittaisiin. Vaalibudjettinikin on pieni. Päätavoitteeni EU-vaaleissa on saada nuorten ääntä esille ja nostaa nuorten äänestysaktiivisuutta. Viime EU-vaaleissa harva 18–25-vuotiaista äänesti.

Keskiviikkona selvisi, että ehdolle EU-vaaleihin asettuvat vasta eduskuntaan valitut vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen ja perussuomalaisten Teuvo
Hakkarainen.

Uusi eduskunta järjestäytyy pääsiäisen jälkeen. Uusi Euroopan parlamentti puolestaan järjestäytyy 1.7.

Uusimmat