Uutiset

Turkkilaiskoneen lauantainen ulosajo on arvoituksellinen lento-onnettomuus

Kaupallisen ilmailun vuosi 2017 oli ennätysturvallinen, mutta vuosi 2018 alkoi melkoisella läheltä piti -tapauksella.

Turkkilaisen halpalentoyhtiö Pegasus Airlinesin kone suistui myöhään lauantai-iltana kiitotieltä Trabzonin lentoasemalla hurjan näköisesti, mutta kukaan ei loukkaantunut turmassa vakavasti. Mikäli kone olisi luisunut mereen asti, tilanne olisi voinut olla hyvin erilainen. Onnettomuudesta on toistaiseksi varsin vähän konkreettista dataa, joten sen syytä on kovin vaikeaa päätellä.

Tiettyjä vastaavankaltaisiin tapauksiin liittyviä tekijöitä voidaan silti eritellä:

Turmakone on marraskuussa 2012 valmistunut, uutena Pegasukselle toimitettu Boeing 737-800. Se on kaksimoottorinen lyhyiden ja keskipitkien matkojen suihkukone.

Boeing 737 on eräs ilmailun suurimmista menestystarinoista: ensimmäiset 737:t toimitettiin lentoyhtiöille jo 1960-luvun lopulla. Trabzonin turmakone kuuluu nk. 737NG -koneperheeseen, joka on 737:n kolmas kehityssukupolvi. 737NG teki ensilentonsa vuonna 1997, ja Suomen lähialueella se on käytössä muun muassa SAS:lla, Norwegianilla ja Ryanairilla. Sittemmin koneesta on valmistettu neljäskin sukupolvi, 737 MAX, joka on juuri tullut kaupalliseen käyttöön.

Käytännössä noin 150-200 matkustajan kokoluokassa on kaksi konevaihtoehtoa, joista toinen on Boeing 737 ja toinen esim. Finnairin käyttämä Airbus A320 -sarja. Molemmat ovat moderneja, turvallisia matkustajakoneita.

Trabzonin turmakoneessa oli 189 istumapaikkaa, mikä on 737-800:n suurin sallittu matkustajamäärä. Onnettomuuslennolla koneessa oli 162 matkustajaa, neljä matkustamohenkilökunnan jäsentä ja kaksi lentäjää.

Laskeutumisen yhteydessä tapahtunut kiitotieltä suistuminen voi tapahtua esimerkiksi nk. epävakaan lähestymisen seurauksena. Kouluesimerkkinä tällaisesta on Air India Expressin Boeing 737:lle Intian Mangaloressa vuonna 2010 tapahtunut onnettomuus: kone lähestyi kiitotietä liian jyrkässä laskeutumiskulmassa sekä ylinopeudella, joten kosketuskohta venyi aivan liian kauaksi kiitotien kynnykseltä.

Kun kapteeni huomasi, että kone ei pysähtyisi jäljellä olevalle kiitotielle, hän yritti ylösvetoa kaikkien sääntöjen vastaisesti aivan liian myöhään. Kone suistui kiitotien päässä olevaan rotkoon, ja 166 matkustajasta sekä miehistön jäsenestä 158 sai surmansa. Lähestymistä ja laskeutumista voidaan luonnehtia erittäin vastuuttomaksi.

Trabzonin turma ei ainakaan valokuvien perusteella tunnu noudattavan tätä skenaariota, sillä kone on suistunut kiitotieltä jo hyvän matkaa ennen sen loppua. Todennäköisesti suistuminen on tapahtunut verraten pienellä nopeudella, sillä kone on pysähtynyt nopeasti, ja vieläpä sangen jyrkkään rinteeseen.

Olisi myös sangen kummallista, mikäli lentäjät olisivat tietoisesti ohjanneet koneen kohti jyrkännettä, sillä kiitotien jatkeella sekä sen oikealla puolella on satelliittikuvien perusteella enemmän tilaa pysäyttää kone.

Suoraa selitystä tapahtuneelle ei löydy myöskään sääolosuhteista. Turman aikaan lentoasemalla satoi hieman vettä, mikä on voinut vaikuttaa kiitotien liukkauteen. Tuuli oli lähes tyyni, ja vaikka näkyvyys oli kehnohko, ei se ollut mitenkään poikkeuksellisen huono. Tiedossa ei tosin ole, mitä lähestymismenetelmää ja navigointilaitteita lentäjät käyttivät. Turma tapahtui pimeän aikaan.

Julkisten tietojen mukaan Trabzonin kiitotie on noin 2 600 metrin pituinen, mikä ei yleisesti ottaen ole Boeing 737:lle erityisen vähän. Toki koneen massa ja lähestymisnopeus sekä kiitotien liukkaus ja moni muu tekijä voivat vaikuttaa asiaan.

Trabzonin lentoasemalla ei ole koko kiitotien mittaista rullaustietä, vaan laskeutuneet lentokoneet joutuvat tekemään kiitotien päässä olevalla levennyksellä 180 asteen käännöksen ja rullaamaan kiitotietä pitkin asematasolle. Tämä on aivan tavallista, ja valokuvien perusteella turmakone on suistunut kiitotieltä jo ennen kääntöpaikkaa.

Kiitotien sivuun ajautumiseen voi vaikuttaa esimerkiksi kiitotien liukkaus vesi-, räntä- ja lumisateen sekä jään vuoksi. Viime syksynä SAS:n lentoa operoineen irlantilaisen CityJetin kone ajautui laskussa kiitotien sivuun ja pyörähti 180 astetta Turun lentoasemalla. Sääolosuhteet olivat tuolloin vaikeat, joskin vaaratilanteen tutkinta on edelleen kesken.

Epäsymmetrisesti toimivat pyörä- tai moottorijarrut sekä ongelmat nokkapyöräohjauksessa voivat vaikuttaa koneen suuntavakauteen. Kun ilmanopeutta on tarpeeksi, myös sivuperäsimen asento on merkityksellinen.

Osa edellä esitetystä tiedosta on peräisin epävirallisista, joskin tyypillisesti luotettavista lähteistä. Varsinaisesta onnettomuustutkinnasta ei ole toistaiseksi tietoa, joten tapauksen luonne voi muuttua vielä dramaattisestikin.

Kone on säilynyt onnettomuudessa käytännössä yhtenä kappaleena, joten sen ”mustat laatikot”, eli koneen suoritus- ja mittariarvoja tallentava FDR-laite (Flight Data Recorder) sekä ohjaamokeskustelut tallentava CVR (Cockpit Voice Recorder) ovat todennäköisesti purettavissa. On tietenkin eri asia, kuinka paljon tutkinnasta kerrotaan julkisuuteen.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic