Uutiset

Turun puukotusoikeudenkäynti: Syytetty myöntää teot, mutta kiistää terrorismin

Kahdesta terroristisesta murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä syytetty marokkolainen Abderrahman Bouanane kiistää syyllistyneensä terroristisiin rikoksiin. Bouananen asianajaja Kaarle Gummerus sanoi Bouananen myöntävän puukotukset, mutta kiistävän niiden terroristisen tarkoituksen.

Bouanane on esitutkinnasss myöntänyt puukottaneensa hengiltä kaksi henkilöä ja haavoittaneensa kahdeksaa Turun keskustassa viime elokuussa.

Puolustuksen mukaan ei ole kuitenkaan selvää, että Bouananen teot täyttäisivät terrorististen rikosten tunnusmerkistön. Puolustus haluaa oikeuden linjaavan myös sen, olivatko teot vakaasti harkittuja ja erityisen raakoja ja oliko niillä tarkoitus tuottaa pelkoa väestön keskuuteen ja haittaa Suomen valtiolle, kuten syyttäjä on esittänyt.

Puolustus lähtee siitä, että kyse on lähtökohtaisesti ollut tapoista ja niiden yrityksistä.

Gummerus viittasi muun muassa asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan terrorismin kriteerien täyttymiseen vaaditaan sitä, että teko on ollut omiaan luomaan erityistä pelkoa väestöön, vaikka julkisella paikalla tehty henkirikos luonnollisesti aiheuttaa pelkoa uhreissa ja silminnäkijöissä.

Puolustuksen kanta on mielenkiintoinen, koska Bouanane itse on esitutkinnassa myöntänyt, että osa hänen teoistaan täyttää terrorismirikosten tunnusmerkistön.

Oikeus joutuu ottamaan kantaa siihen, millaisia laajempia seurauksia Bouananen toiminnalla on ollut.

Syyttäjä: tekijä mielsi itsensä Isis-soturiksi

Syyttäjä vaatii Turun joukkopuukotuksista syytetylle Bouananelle tuomiota kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Syyttäjä pitää tekoja raakaa väkivaltaa sisältäneinä erityisen törkeinä ja vakaasti harkittuina.

Kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen luki syytteet maanantaina alkaneen pääkäsittelyn aluksi. Koistisen mukaan teot ovat olleet omiaan aiheuttamaan pelkoa väestölle sekä haittaa Suomen valtiolle. Koistinen muistutti, että yhteiskunnan perustoiminnot perustuvat siihen, että väestö voi luottaa perusturvallisuuden säilymiseen.

Bouanane on Koistisen mukaan mieltänyt itsensä Isis-terroristijärjestön soturiksi. Tämän alkuperäisenä tarkoituksena oli tappaa Puolustusvoimien henkilöitä, mutta Bouanane luopui suunnitelmasta.

Lopulta kohteeksi valikoitui satunnaisia henkilöitä Turun keskustassa. Bouananen toiminta loppui vasta, kun poliisi pysäytti tämän ampumalla Turun keskustassa Brahenkadulla.

Oikeudenkäynti turvallisessa vankilassa

Juttua käsitellään turvallisuussyistä Turun vankilassa, jonka turvajärjestelyjä pidetään Suomen huippuna. Bouanane on istunut tähän asti samassa vankilassa tutkintavankina. Jutun käsittely kestää viikkoja.

Mikäli Bouanane todetaan syylliseksi henkirikoksiin ja niiden yrityksiin, hänet voidaan tuomita vankeusrangaistukseen, koska hän oli mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeinen teot tehdessään. Jos tuomio tulee murhista ja niiden yrityksistä, tuomiona on elinkautinen vankeusrangaistus. Tällöin ei ole merkitystä sillä, pitääkö oikeus tekoja terrorismina. Jos tuomio tulee tapoista, rangaistus mitataan vuositasolla.

Istunnon aluksi oikeus otti kantaa siihen, onko Bouanane pidettävä käsiraudoissa istunnon ajan turvallisuussyistä. Bouanane olisi halunnut käsiraudat pois, mutta puheenjohtaja Tapio Katajamäki ei suostunut tähän.

Päivitetty 9.4. Klo 10.25 Kuva vaihdettu: Klo 11.05 Juttuun on lisätty puolustuksen vastaus, otsikko muutettu.

Asiasanat

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat