Uutiset

Tutkija huolissaan lukiokoulutuksen suosion laskusta: "Uskomatonta, että tästä ei puhuta enemmän"

Taloustieteen tutkijatohtori Hannu Karhunen varoittaa tilastoissa näkyvästä trendistä: ylioppilastutkinnon suosion hiipumisesta. Kiinnostuksessa lukiota kohtaan näkyy selvä käänne, kun tarkastellaan vuosina 1962 – 1988 syntyneiden suomalaisten kouluttautumista.

Kun lukion suosio kasvoi tasaisesti 1960-luvulla syntyneistä aina 1980-luvun alussa syntyneiden ikäryhmään asti, on myöhemmissä ikäluokissa entistä harvempi suorittanut ylioppilastutkinnon. Esimerkiksi vuonna 1988 syntyneistä sen on suorittanut 50 prosenttia, kun korkeimmillaan luku oli 53.

Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen suosio on lisääntynyt. Tämä käy ilmi Karhusen tuoreesta tutkimuksesta, jonka hän on tehnyt Jyväskylän yliopistossa.

– On aivan uskomatonta, että tästä ei puhuta Suomessa enemmän. Kun asiaa pohtii, ei voi kuin todeta, että tällä voi olla todella suuria vaikutuksia hyvinvoinnin kehitykseen, Karhunen toteaa.

Jos lukiokoulutuksen suosio laskee, hänen mukaansa entistä harvempi lähtee opiskelemaan korkeakouluun. Tämä taas johtaa koulutustason laskuun, mikä puolestaan voi vaikuttaa talouskasvuun ja yleiseen hyvinvointiin.

Karhunen muistuttaa, että koulutustaso ei tälläkään hetkellä ole Suomessa erityisen hyvä vaan kuulumme suunnilleen OECD-maiden keskikastiin, kun katsotaan 30-vuotiaita.

– Länsimaista ei varmasti löydy kovin montaa maata, joissa koulutustaso laskisi. On ikävää, jos olemme siinä joukossa, ja on hyvin vaikea sanoa, mitä siitä seuraa. Tästä pitäisi nyt puhua paljon enemmän, Karhunen sanoo.

Hän muistuttaa, että kouluttautumisen hyödyistä on olemassa runsaasti tieteellistä näyttöä. Sen tiedetään edistävän terveyttä, suojaavan työttömyydeltä ja syrjäytymiseltä sekä johtavan keskimäärin parempiin ansioihin, Karhunen listaa.

Hän viittaa suomalaistutkimukseen, jonka mukaan yliopiston käynyt ansaitsee koko työuransa aikana keskimäärin puoli miljoonaa euroa enemmän kuin ammatillisen koulutuksen saanut.

– Kun olen sanonut tämän luvun, monen ihmisen reaktio on ollut, että ei tämä ole totta.

Karhusen mukaan suurelle erolle ansioissa on kuitenkin selittäviä tekijöitä, kuten työttömyysjaksot. Hän viittaa vuoden 2015 tilastoihin, joissa työttömyyttä oli eniten nimenomaan keskiasteen koulutuksen saaneilla.

Esimerkiksi tekniikan alalla työttömyys oli yli 20 prosenttia. Korkeakoulutuksen puolella korkeimmat työttömyysluvut olivat puolestaan humanistisen ja taidealan koulutuksen saaneilla, noin 11 prosenttia.

Karhusen mielestä näitä lukuja pitäisi tuoda nykyistä enemmän esiin urasuuntaansa miettiville nuorille. Samoin olisi tärkeää puhua käynnissä olevasta työelämän murroksesta, kuten automatisaatiosta.

– Se muutos tulee sattumaan ihan kiistatta pahiten ammatillisen tutkinnon ihmisiin, hän toteaa.

Mutta mistä tutkimuksessa esiin tullut lukiokoulutuksen suosion lasku voisi sitten johtua? Karhunen arvelee yhdeksi selittäväksi tekijäksi sitä, että Suomessa on perinteisesti arvostettu ammatillista koulutusta.

Toisaalta luvut voivat myös kertoa siitä, että nuoret eivät usko opiskelumahdollisuuksiinsa lukion jälkeen.

– Nuori voi ajatella, että mikä järki on mennä lukioon, kun ei sinne yliopistoon kuitenkaan pääse.

Tämän kevään yhteishakuluvut kuitenkin vihjaavat, että lukiokoulutus voisi olla kartuttamassa suosiotaan nykynuorten joukossa.

Lukion laittoi ensimmäiseksi vaihtoehdoksi 46 prosenttia hakijoista ja ammatillisen koulutuksen 54 prosenttia hakijoista. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 44 ja 56.

– Toivottavasti tämä on merkki siitä. Jos ei, niin olen edelleen erittäin huolestunut, Karhunen sanoo.

Hän toivoo, että muutosta tapahtuisi etenkin keskustelukulttuurissa, jossa viljellään sellaisia lausahduksia kuin “ylikouluttautuminen” ja “koulutus ei kannata”.

Karhusen mielestä olisi kaikkien etu, että jokainen nuori kouluttautuisi mahdollisimman pitkälle ja löytäisi siten omat vahvuutensa.

– Ammatillinen koulutus ei takaa töitä eikä turvaa tulevaisuudessa. Mutta korkeakoulutus ja sen tuomat taidot saattavat näin tehdä, hän toteaa.

Karhusen tutkimus on tehty osana Suomen Akatemian Oma linja -hanketta, jonka tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Asiasanat

Uusimmat