Uutiset

Tutkija: Jungnerin ja Harkimon liike kuvastaa syvää pettymystä politiikkaan – Puoluekentällä on kuitenkin ahdasta

Politiikan tutkija Markku Jokisipilä ei ensi näkemältä usko, että Mikael Jungner ja kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok.) saisivat kovin suurta määrää yhteisen poliittisen liikkeensä taakse.

-Uuden puolueen perustaminen olisi aika erikoinen veto. Jungner on ollut puoluepolitiikasta pitkään syrjässä, kun taas Harkimo on menestyksekkään eduskuntapuolueen jäsen. On harvinaista, että sellaisessa tilanteessa lähdetään perustumaan uutta liikettä, Jokisipilä sanoo.

Helsingin Sanomat uutisoi eilen keskiviikkona, että Jungner ja Harkimo olisivat perustamassa uutta poliittista liikettä, jonka tarkoituksena olisi asettaa omat ehdokkaansa tulevissa eduskuntavaaleissa.

Jungner itse on puhunut jo pitkään siitä, että poliittisten puolueiden aika alkaa olla ohitse ja tarvitaan uusia tapoja tehdä politiikkaa ja päätöksiä.

-Tällainen ajatus minullekin nousi, että kyseessä on kansanliike, joka perustuu Jungnerin pohdintoihin, mitä politiikalle tulisi tehdä. Sieltähän voi olla tulossa puolue 2.0 tai poliittinen liike 2.0 -innovaatio, Jokisipilä sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomessa poliittinen vaikuttaminen tapahtuu edelleen poliittisten puolueiden kautta, eikä sitä tilannetta muuteta helposti eikä nopeasti.

-Jos haluaa tavoitella yhteiskunnallista valtaa, kyllä se on rekisteröity puolue, joka kannattaa valita. Tämä reitti on meillä Suomessa niin paalutettu ja perustuslakiin kirjoitettu.

Kuvastaa syvää pettymystä politiikkaan

Politiikantutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta ei ota kantaa Jungnerin ja Harkimon mahdollisesti perustamaan uuteen liikkeeseen.

Hän kuitenkin sanoo, että avaus on ajassa hyvin vahvasti kiinni.

-Aika laajasti on jaettu se tilannekuva, että poliittiset puolueet eivät pysty enää vastaamaan ajankohtaisiin kysymyksiin. Luottamus politiikkaan on laskenut ympäri Eurooppaa, ja tämän tyylinen liikehdintä on yksi tapa vahvistaa luottamusta uudelleen, hän sanoo.

Vuorelma sanoo seuraavansa mielenkiinnolla sitä, millaisen muodon uusi liike mahdollisesti saa, mitkä ovat sen keskeisen asiasisällöt ja keitä liikkeessä olisi mukana.

-Jos seuraa politiikkaa, huomaa, että tämän tyyppinen liikehdintä kuvaa syvää pettymystä politiikkaan niin sen sisällä kuin ulkona. Poikkeuksellisen moni on lähtenyt pois politiikasta, koska se on alkanut tuntua tunkkaiselta ja kankealta toiminnalta.

Ryhmäkuriko tekee päätöksenteosta kankeaa?

Kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo on niin ikään kritisoinut päätöksenteon kankeutta ja vanhanaikaisuutta.

Iltalehden kolumnissaan (13.4.) hän kirjoitti ja arvosteli sitä, miten vanhanaikaisesti puolueissa päätetään asioista.

Ryhmäkurin vuoksi päätöksentekoon osallistuu hänen mukaansa vain puolueen ylin johto, jolloin päätökset tehdään ilman laajaa keskustelua. Tiukka ryhmäkuri rikkoo Hjalliksen mukaan myös äänestäjien kuluttajansuojaa, koska ryhmäkurin nimissä kansanedustaja ei pysty olemaan vastuussa omille äänestäjilleen.

Jokisipilän mielestä tilanne ei ole aivan näin suoraviivainen. Yksittäisen kansanedustajan äänestyskäyttäytymisellä on väliä varsinkin silloin kun eduskunnan voimasuhteet lähestyvät 101–99-tilannetta.

-Käsitykseni on, että ryhmäkurin voima on nykyisin heikompi kuin se on joskus aiemmin ollut. Peruslähtökohta on se, että hallituspuolueiden on luotettava siihen, että heidän omat jäsenensä tukevat hallituksen esityksiä, Jokisipilä sanoo.

Asiasanat

Uusimmat