Uutiset

Tutkija kertoo, mitä tekevät puolustusjoukot, johon Suomi on liittymässä – suomalaisia voi lähteä esimerkiksi Lähi-itään

Suomi on lähdössä mukaan Ranskan kaavailemiin interventiojoukkoihin. Lisäksi Suomi aikoo kahdenväliseen turvallisuusyhteistyöhön Ranskan kanssa. Ulkopoliittisen instituutin johtaja kertoo Lännen Medialle, mitä joukot tulisivat tekemään.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapasi Suomessa vieraillessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Juha Sipilän.

Ranskan suunnittelemat interventio- eli puolustusjoukot voisivat reagoida terrori-iskuihin, kriiseihin EU:n ulkorajoilla, sotilaallisiin uhkiin ja luonnonkatastrofeihin sekä osallistua kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla.

Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin UPI:n johtaja Teija Tiilikainen.

– Tämä on seuraava tärkeä keskustelu, joka mukaan lähtevien maiden on pian käytävä. Eli minkälaisiin uhkiin ja tapauksiin interventiojoukkoja olisi tarkoitus käyttää, Tiilikainen sanoo Lännen Medialle.

Turvallisuuspolitiikka ja Ranskan aloite interventiojoukoista olivat tärkeimpiä aiheita Suomessa valtiovierailulla olleen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön keskustelussa.

Interventiojoukot olisivat EU:sta ja sen nopean toiminnan joukoista erillinen yksikkö, johon on liittymässä tällä hetkellä kymmenen maata.

Niinistön mukaan Suomi aikoo osallistua interventiojoukkoihin tavalla tai toisella.

Suomen ääni neuvottelupöytiin

UPI:n Tiilikainen arvelee, että kestää vielä pitkään ennen kuin Suomi tai muut valtiot tekevät täsmällisiä sitoumuksia joukkojen toimintaan.

– Osallistujien kesken tehdään aluksi jonkinlainen yleisluontoinen asiakirja, jonka pohjalta ryhdytään sopimaan, mikä rooli milläkin maalla joukoissa tulee olemaan.

Suomen ja muiden osallistujamaiden odotetaan luultavasti sitoutuvan joukkoihin tietyllä henkilömäärällä ja sotilaallisella valmiudella, Tiilikainen uskoo.

Alkuvaiheessa tärkein hyöty Suomelle on Tiilikaisen mukaan se, että Suomi saa oman äänensä kuuluviin, kun luodaan uhka-arvioita ja valmistellaan toimintamalleja.

– Se on tärkeää, koska Pohjois-Euroopassa uhat ovat aika erilaisia kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Suoraa apua voitaisiin saada esimerkiksi rajaturvallisuusoperaatioihin tai luonnonkatastrofiin.

Osallistumisesta päätetään tapauskohtaisesti

Tiilikainen ei vielä nykyisten tietojen valossa uskalla arvioida sitä, mitä vastuita joukkoihin liittyminen Suomelle toisi.

– Kyse on pikemmin uudesta kanavasta ja väylästä joukkojen käyttämiseen kuin täysin uudesta toiminnasta. Kriisinhallintaoperaatioissa Suomi on osallistunut koviin tehtäviin aiemminkin.

Tiilikainen arvioi, että joukkoihin osallistuvat maat päättävät kuhunkin operaatioon lähtemisestä tapauskohtaisesti, kun toiminta saadaan käynnistettyä.

– Tietenkin edellytyksenä on, että ennalta sovitaan jollakin tavalla, minkälaisiin operaatioihin kukin osallistuu. Silti tilanteisiin jää luultavasti myös tapauskohtaista harkintaa.

Tarvetta joukoille on lähitulevaisuudessa etenkin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, Tiilikainen uskoo.

Sinne saatettaisiin lähettää myös suomalaissotilaita.

Irtiotto Saksan linjasta

Tiilkainen pitää uusien joukkojen perustamista tarkoituksenmukaisena, vaikka sekä Natolla että EU:lla on jo nopean toiminnan joukkonsa.

Ranska hakee joukoista nopeutta ja ketteryyttä, joita puuttuu EU:n nopean toiminnan joukoista. Nopean toiminnan joukkojen ongelmana on, että niiden käyttämisen pystyy estämään yhdenkin vahvan jäsenmaan vastustus.

– Vaikuttaa, että Ranska hakee irtiottoa Saksan linjasta, jossa EU-jäsenmaat voivat toimia vain koko unionin yhteisen raamin sisällä.

Tiilikainen tulkitsee Ranskan aloitetta laajempana kehityksenä, jossa maa haluaa ottaa johtajuutta Euroopan turvallisuuspolitiikassa.

Iso-Britannian ero EU:sta lisää Ranskan motivaatiota turvallisuusyhteistyön kehittämiseen, Tiilikainen sanoo. Uudet joukot mahdollistavat Iso-Britannian mukana olemisen EU-eron jälkeenkin.

Interventiojoukoista ei kaavailla millään tavalla korvaajaa Natolle, Tiilikainen korostaa.

– Naton rooli painottuu perinteiseen, sotilaalliseen turvallisuuteen. Ranskan suunnittelemilla joukoilla taas olisi mahdollisuus osallistua nopeasti laaja-alaisempien uhkakuvien torjuntaan.

Kahdenvälinen puolustusyhteistyö

Suomi ja Ranska valmistelevat tällä hetkellä myös kahdenvälistä aiesopimusta puolustusyhteistyöstä.

Vastaavia sopimuksia Suomella on jo esimerkiksi USA:n, Saksan ja Iso-Britannian kanssa.

– Näistä salaisista sopimuksista ei juuri hiiskuta julkisuuteen, mutta niiden oleellisin merkitys on lopulta varsin käytännönläheinen: sopimukset mahdollistavat käytännön yhteistyön kuten yhteiset harjoitukset, Tiilikainen sanoo.

Tiilikainen huomauttaa, että vaikka Suomi tekisi yhteistyötä Nato-joukkojen kanssa tai EU:n turvallisuuselimissä, tapahtuu käytännön yhteistyö aina muiden jäsenvaltioiden kanssa.

– Puolustusyhteistyösopimukset helpottavat, kun meidän sotilaitamme menee muiden maiden alueelle ja toisinpäin, Tiilikainen toteaa.

Turvallisuuspoliittinen yhteistyö

Ranskan tekemä aloite kokoaa EU- ja Nato-maita strategiseen ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön.

Mukana ovat muun muassa EU:sta eronnut Britannia ja EU-maa Tanska, joka ei osallistu EU:n puolustusyhteistyöhön.

EU-maista mukaan ovat lupautuneet Suomen lisäksi ainakin Belgia, Espanja, Hollanti, Portugali, Saksa, Tanska ja Viro.

Ranska toivoo myös Ruotsia ja Norjaa mukaan aloitteeseen.

Uusimmat