Uutiset

Tutkija: Li Anderssonin valinta voisi houkutella nuoria naisia äänestämään

Vasemmistoliiton tuleva puheenjohtaja on todennäköisesti selvillä jo maanantaina, kun puolueen jäsenäänestyksen tulos julkistetaan.

Puheenjohtajuudesta kisaavat ensimmäisen kauden kansanedustaja Li Andersson, eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja puolueen varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen ja toisen kauden kansanedustaja Jari Myllykoski.

Vasemmiston tilaa esimerkiksi kirjassaan Mikä vasemmistoa vaivaa? ruotinut tutkija ja tietokirjailija Tommi Uschanov pitää todennäköisenä, että Li Andersson voittaa jäsenäänestyksen ja hänet valitaan puheenjohtajaksi.

– Pidän tärkeänä tekijänä sitä, että hän on nuori nainen.

Uschanov muistuttaa, että nukkuvien puolueessa nuorilla naisilla on yliedustus. Nuorten naisten äänestysaktiivisuus onkin yleisesti ottaen heikompaa kuin nuorten miesten.

– Olen toiveikas sen suhteen, että Andersson saisi nuoria naisia kiinnostumaan politiikasta yleisesti ja politiikan sisällä vielä vasemmistoliitosta.

Puolueen puheenjohtajalla on Uschanovin mukaan Suomessa yleisesti ottaen korostuneempi rooli kuin ennen.

– Tämän hetken Suomessa politiikka on sellaista, että puolue henkilöityy puheenjohtajaansa ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Niin kummalliselta kuin tämä kuulostaakin, niin puolue houkuttelee enemmän sellaisia äänestäjiä kuin millainen puheenjohtaja on, Uschanov kertoo.

Uschanov arvioi Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 2009, että silloisesta vasemmistoliiton puheenjohtajasta Paavo Arhinmäestä tulisi sellainen henkilö, joka vetoaisi kansaan ”äijäimagollaan”. Sellainen henkilö Uschanovin mukaan tuli Suomen politiikkaan, mutta se ei ollut Arhinmäki.

– Se oli Timo Soini. Sitä ei voinut silloin tietää, koska perussuomalaiset oli alle kymmenen prosentin puolue silloin. Arhinmäki ei täyttänyt niitä odotuksia, joita häneen asettivat niin minä kuin moni muukin.

”Läheiseen yhteistyöhön muiden oppositiopuolueiden kanssa”

Uschanovin mukaan uuden puheenjohtajan tärkein tehtävä on hankkiutua mahdollisimman läheiseen yhteistyöhön muiden oppositiopuolueiden kanssa.

– Kuka tahansa uusi puheenjohtaja onkin, niin tämä on päätehtävä. Ei niinkään yksittäisten tekojen tekeminen vaan hankkiutuminen yhteistyöhön lähellä olevien oppositiopuolueiden kanssa, jotta niiden yhteinen kannatus nousisi.

Uschanovin mukaan kerrankin ollaan historiallisessa tilanteessa, että vasemmistoliiton tärkeimmät kilpailijapuolueet, perussuomalaisia lukuunottamatta, ovat oppositiossa.

– Ja perussuomalaisten kannatus on puolittunut yhdessä vuodessa.

”Linjaerot hämärän peitossa”

Vasemmistoliitto ei tosin ole saanut kannatustaan samalla tavalla kasvuun viime eduskuntavaalien jälkeen kuin vaikkapa SDP ja vihreät.

– Se on kolmesta vihervasemmistolaisesta oppositiopuolueesta vähiten mediassa näkyvä. Yleensä hallituksen arvostelija tulee SDP:stä tai vihreistä. Medianäkyvyyden pitäminen on ollut vaikeampaa vasemmistoliitolle kuin muille oppositiopuolueille.

Yhtenä vasemmistoliiton ongelmana Uschanov näkee myös sen, että puolueen linja ei ole helposti sovitettavissa muiden puolueiden kanssa.

– Esimerkiksi kun viime eduskuntavaalien jälkeen aloitettiin hallitusneuvottelut, niin vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka jätettiin alusta alkaen pois. Siksi, että vastaukset tunnustelukysymyksiin olivat niin erilaiset kuin muilla puolueilla.

Uschanov kertoo, että poliittinen valta Suomen kaltaisessa järjestelmässä on sitä, että hallitukseen pitää päästä.

– Minkä muiden puolueiden kanssa vasemmistoliitto suunnittelee pääsevänsä hallitukseen on kysymys, joka pitää esittää.

– Puolue saa toki itse valita linjansa ja on hyvä, että linja pidetään, vaikka se olisikin vähän epätarkoituksenmukaista, mutta epätarkoituksenmukaisuudellakin on rajat, Uschanov kertoo.

Linjaeroja kolmen puheenjohtajaehdokkaan välillä ei Uschanovin mukaan käytännössä ole.

– Minulle on jäänyt lähes täysin hämärän peittoon, että mitkä heidän eronsa ovat. Jos pyydettäisiin tietokilpailukysymyksenä nimeämään eroja, niin ei tulisi oikein mitään mieleen.

Asiasanat

Uusimmat