Uutiset

Tutkija: Yksittäisen terroristin motiivia on lähes mahdotonta tietää – "Syiden kirjo on laaja"

Turun puukotukset ovat järkyttäneet suomalaisten turvallisuudentunnetta. Ensimmäistä kertaa Suomi on tilanteessa, jossa epäillään, että maassa on tapahtunut terroriteko. Ihmiset ovat peloissaan ja ymmällään.

Miksi tällaista tapahtuu? Mikä saa ihmisen satuttamaan viattomia sivullisia?

Emeritusprofessori Tuomo Melasuon mukaan terrorismi on oire erilaisista taustalla vaikuttavista ongelmista, eikä niinkään syy johonkin.

Tampereen yliopistossa muun muassa poliittista islamia ja Lähi-idän politiikkaa tutkinut Melasuo on erikoistunut konflikteihin ja kolonialismiin sekä Algerian, Pohjois-Afrikan, Välimeren, Lähi-idän ja Länsi-Afrikan välisiin suhteisiin.

-Syrjäytyminen on eräänlainen syy, mutta sekin on enemmän seurausta jostakin. Jos karkeasti sanotaan, syrjäytymiseen ja terrorismiin vaikuttavat seikat kuten siirtomaakauden perintö Lähi-Idässä, Afrikassa ja jossakin määrin myös Aasiassa, sekä niihin liittyvät ratkaisemattomat ongelmat.

Vaikka väkivalta ja terrori tulee aina yksiselitteisesti tuomita, Melasuo toivoo terrorismikeskusteluun malttia. Hän välttäisi sellaista tuomitsemista, jossa jonkun tietyn uskontokunnan tai maan ihmiset leimataan pahoiksi.

-On erittäin tärkeää erityisesti median kohdalla, että mietitään tarkkaan miten ja mistä puhutaan. Pitäisi pyrkiä välttämään voimakkaita kärjistyksiä ja stereotypioita.

Kärjistäminen ja vastakkainasettelu nimittäin vain antavat terroristeille lisäpontta. Sisäministeriön terrorismin torjunnan yksikön määritelmän mukaan terrorismin tavoitteena on muun muassa synnyttää levottomuutta ja pelkoa väkivallan avulla.

Terrorismiin johtavalla väkivaltaisella radikalisoitumisella tai ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan ja siihen kannustetaan, jotta saadaan ajettua omia tavoitteita. Syitä radikalisoitumiseen voi olla monia, ja joskus radikalisoitunut tekijä oikeuttaa toimintansa aatemaailmalla, ideologialla tai uskonnolla.

-Kun puhumme yksittäisistä radikalisoituneista ihmisistä, syyt voivat olla mitä kummallisempia, vaikkapa rakkauselämän päättyminen. Jotkut radikalisoituneet nuoret ovat perustelleet tekojaan sillä, että heidän vanhempiaan on kohdeltu kaltoin. Syiden kirjo on hyvin laaja, Melasuo sanoo.

Epätasa-arvo ja rakenteelliset syyt taustalla

Nykyään on yhä hankalampaa osoittaa mieltään valtaapitäviä kohtaan laillisin ja poliittisin keinoin, emeritusprofessori Tuomo Melasuo toteaa. Monesta saattaa siis tuntua siltä, että ei ole olemassa kovinkaan monia toimivia järjestelmiä, jotka tukisivat opposition mielipiteiden esittämistä.

-On vaikea yksilöidä tai nostaa yhtä syytä muiden yläpuolelle. Mutta sanoisin, että tällaisista rakenteellisista ongelmista löytyvät ne taustalla vaikuttavat syyt siihen, miksi meillä on sellaisia ilmiöitä kuin terrorismi.

Melasuon mukaan epäoikeudenmukaisuutta on kaikkialla, ei vain Lähi-idässä, Afrikassa tai Aasiassa. Esimerkiksi hän nostaa Yhdysvalloissa Charlottesvillessä tapahtuneen viharikoksen, jossa terroristin auto syöksyi äärioikeiston mielenosoitusta vastustaneiden mielenosoittajien joukkoon. Tapahtumassa kuoli 32-vuotias Heather Heyer ja parikymmentä loukkaantui.

Jotta ihmisiin kohdistuvia viharikoksia ja radikalisoitumista voitaisiin estää, EU on kehittänyt monenlaisia strategioita terrorismin kitkemiseksi. Suomessakin turvallisuuteen painotetaan nyt huomattavasti aiempaa enemmän.

Yhdysvalloissa puolestaan presidentti Donald Trump on esittänyt, että Euroopan maiden pitäisi pyrkiä siihen, että kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta käytettäisiin sotilasmenoihin.

Ovatko nämä keinot kannattavia ja riittäviä?

-Väitän, että maailma, terrorismi mukaan lukien, on niin monimutkainen, että sotilaallisen toiminnan mahdollisuudet selvittää ongelmia ovat entistä pienempiä. Aggressiivinen poliisitoiminta ja sotilaallisen voiman käyttö voivat olla rajatuissa ja kontrolloiduissa tilanteissa hyödyllisiä toimenpiteitä. Tämän tasoisten ongelmien ratkaisemiseksi ne eivät alkuunkaan riitä, Melasuo sanoo.

Hänen mukaansa tarvitaan ennen kaikkea sekä paikallista että kansainvälistä yhteistyötä, jossa terrorismiin ja sen syihin pureudutaan laajalla rintamalla.

-Jos halutaan tehdä turvallisempi maailma, pitää koettaa ratkaista rauhanomaisesti perustavanlaatuisia rakenteellisia ongelmia. Ei niin, että haetaan yksilötason eksistentiaalisia ratkaisuja. Että ihminen on paha, niin kuin Trump on sanonut. Tai että uskonto on paha tai etnisyys on paha ja niin edelleen.

Melasuon mukaan nyt jo on nähtävissä merkkejä positiivisesta kehityksestä kuten naisten ja lasten parantuneesta asemasta. Tai siitä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin.

Nämä ovat Melasuon mukaan asioita, jotka pitkällä aikavälillä luovat oikeudenmukaisempaa maailmaa ja vähentävät syitä terrorismille.

-Ikävä kyllä on tunnustettava, että tämä tilanne tulee jatkumaan, koska näköpiirissä ei ole mitään sellaista, että se nopeasti selkiytyisi. Se ei silti saa estää ihmisiä ja ihmiskuntia yrittämästä tehdä maailmasta oikeudenmukaisempaa.

Terrorismi ja radikalisoituminen

Väkivaltaisella radikalisoitumisella tai ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla tai ideologialla perustellen. Väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa siihen, että henkilö liittyy väkivaltaisiin ekstremistisiin ryhmiin tai toimintaan. Äärimmillään väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa terroristisiin tekoihin.
Terrorismille ei ole toistaiseksi olemassa kansainvälisesti yhteisesti hyväksyttyä kattavaa määritelmää. Terrorismilla tarkoitetaan yleensä sellaista väkivaltaista kansallisen lain tai kansainvälisen oikeuden vastaista toimintaa tai sillä uhkaamista, jonka tarkoituksena on levottomuuden ja vakavan pelon synnyttäminen.
Useimmiten terroristien tavoitteena on pakottaa poliittiset päättäjät tekemään tai tekemättä jättämään jotain sellaista, jota terroriteon suorittajat tahtovat.
Tyypillistä on myös medianäkyvyyden hyväksikäyttö omien päämäärien saavuttamiseksi. Teot kohdistetaan usein siviilejä vastaan.
Lähde: Sisäministeriö, Valtioneuvoston terrorismintorjunnan strategia 2014–2017

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat