Uutiset

Tutkimukset kertovat karua kieltä näkövammaisten eriarvoisesta sosiaalisesta asemasta – "Asenneongelma on aika suuri"

Miksi sokeutta verrataan jatkuvasti ymmärtämättömyyteen ja typeryyteen, kysyy Olli Lehtinen näkövammaisten Airut-lehden kolumnissa.

Siinä missä viime vuosina on kiinnitetty tarkempaa huomiota esimerkiksi seksuaalivähemmistöistä ja maahanmuuttajista käytettyyn kieleen, näkövammaisista puhutaan edelleen Lehtisen mukaan vähättelevästi ja loukkaavasti.

Yksi selitys syrjinnälle voi olla siinä, että harva tuntee yhtäkään näkövammaista, vaikka heitä on Suomessa 50 000–60 000.

Tutkimusten mukaan näkövammaisten sosiaalinen asema on heikko.

Työikäisten koulutustaso jää muuta väestöä alemmaksi, ja erityisesti näkövammaisten nuorten asema on hälyttävä. Yhä useampi nuori jää kotiinsa ja elää perheessä lapsen asemassa sen sijaan, että uskaltautuisi jatko-opintoihin ja sitä kautta työelämään.

-Asenneongelma on aika suuri. Näkövammaisia lapsia kiusataan, ja se on yksi syy siihen, miksi koulupolku näyttää jäävän muuta väestöä lyhyemmäksi. Ajatus on, että kun kamalasta peruskoulusta pääsee ulos, ei enää ikinä haluta koulun penkille. Tämä suuntaus on aika huolestuttava, toteaa Näkövammaisten liiton (NKL) tutkimuspäällikkö Matti Ojamo.

Näkövammarekisterin viimeisimpien tilastojen mukaan työikäisistä näkövammaisista 38 prosentilla on vain perusasteen koulutus.

NKL:n ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ylläpitämä näkövammarekisteri seuraa näkövammaisuuden esiintymistä ja sitä, miten näkövammaiset esimerkiksi kouluttautuvat ja työllistyvät.

Liian moni työikäinen on varhaiseläkkeellä

Työikäisistä näkövammaisista täystyöllisiä on noin 22 prosenttia, osittain työllisiä 19 prosenttia ja työttömiä vähän yli kaksi prosenttia. Suurin osa, eli 50 prosenttia, on eläkeläisiä. Opiskelijoiden osuus on noin kolme prosenttia.

Ojamon mukaan liian moni työiässä vammautunut joutuu varhaiseläkkeelle.

-Jos menettää näkönsä työiässä, ja on kouluttautunut johonkin ammattiin, joka ei enää sovikaan uuteen tilanteeseen, uudelleenkouluttautuminen on aika vaikeaa ja työllistyminen melkein mahdotonta.

Tutkimusten mukaan sokeilla työikäisillä miehillä on näkeviä miehiä korkeampi itsemurhariski. Taustalla vaikuttaa nimenomaan heikko sosiaalinen asema. Työikäisten miesten lisäksi muita korkeampi itsemurhariski on 90 vuotta täyttäneillä heikkonäköisillä naisilla.

Yksinäisyys, arvottomuuden tunne, toivottomuus ja masennus ajavat epätoivoisiin tekoihin.

Ojamon mukaan uusien näkövammautuneiden keski-ikä on 83 vuotta, ja iso osa heistä on vanhuksia, jotka elävät itsekseen.

-Vanhus jää helposti yksin, jos hänen näkönsä vammautuu vasta eläkeiässä, eikä lähiomaisia joko ole tai he asuvat kaukana. Vanhemmat ihmiset eivät tiedä, mitä apua on saatavilla, ja toisaalta jos tietävätkin, he eivät välttämättä pääse palveluiden äärelle.

-Enemmän pitäisi olla auttavia käsiä ja kuuntelevia korvia, fyysisesti läsnä olevaa palvelua.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat