Uutiset

Tutkimus: Kaikkia työttömiä ei kannata haastatella kolmen kuukauden välein – “Haastattelun ei pitäisi olla ympäripyöreää höpöttelyä”

Työttömien määräaikaishaastattelut ovat lisänneet palveluihin ohjautumista, kertoo tuore tutkimus. Tutkijoiden mukaan haastatteluja tarvitaan myös jatkossa, mutta järjestelmää pitää kehittää. TE-toimistojen asiantuntijat ovat kokeneet haastattelut uuvuttaviksi.
Vuoden 2017 alussa tuli voimaan useita muutoksia työvoimapalveluissa ja työttömyysturvassa. Suuren huomion saivat kaikkien työttömien säännölliset haastattelut kolmen kuukauden välein. Kuva: Satumaari Ventelä/KL
Vuoden 2017 alussa tuli voimaan useita muutoksia työvoimapalveluissa ja työttömyysturvassa. Suuren huomion saivat kaikkien työttömien säännölliset haastattelut kolmen kuukauden välein. Kuva: Satumaari Ventelä/KL

Kaikkien työttömien haastattelu kolmen kuukauden välein ei ole toimiva ja kustannustehokas ratkaisu, kertoo määräaikaishaastattelujen vaikutuksista tehty tutkimus. Tutkijoiden pääehdotus on se, että haastatteluja ei tule toteuttaa kaikille asiakkaille samaan tahtiin.

Neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministeriöstä pitää tutkijoiden kehitysehdotusta hyvänä.

– Kaikilla ei ole tarvetta haastattelulle kolmen kuukauden välein. Joillakin tarvetta ei ole läheskään näin tiuhalle haastattelulle tai työnhakusuunnitelman tarkastamiselle. Mielestäni tämä on hyvä noteerata ministeriön valmisteluissa.

Tuomaala on samaa mieltä tutkijoiden kanssa myös siitä, että haastattelukäytäntöä tai vastaavaa toimintatapaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Myös työministeri Jari Lindströmin (sin.) mielestä TE-toimistojen asiakaspalvelua rytmittävää haastattelukäytäntöä tarvitaan jatkossa.

– Asiakaslähtöinen työ työllistymisen auttamiseksi edellyttää, että työnhakijan ja TE-toimiston kesken on oltava yhteisymmärrys työllistymistä edistävistä palveluista. Tämä yhteisymmärrys löytyy parhaiten haastatteluetäisyydellä, Lindström toteaa tiedotteessaan.

TE-toimistojen asiantuntijat uupuneet

Tutkimuksen mukaan määräaikaishaastattelujen määrän lisääntyminen on lisännyt TE-toimistojen asiantuntijoiden työtaakkaa ja heikentänyt merkittävällä tavalla haastatteluja tekevien asiantuntijoiden työhyvinvointia, mikä voi pahimmillaan uhata koko työnvälityksen palvelujärjestelmän toimivuutta.

– TE-toimistot ovat kokeneet määräaikaishaastattelujen tekemisen uuvuttavaksi. Erityisesti vanhemmat virkailijat pitävät määräaikaishaastattelutoimintaa uuvuttavana. Vanhat rutiinit muuttuivat aika radikaalisti. Nuoremmat työntekijät suhtautuivat haastatteluihin suopeammin, Mika Tuomaala kertoo.

Hän kuitenkin uskoo, että haastattelujen tekeminen on jatkossa helpompaa.

– Tarve on pienentynyt työttömyyden vähentyessä. Vuonna 2017 haastattelut olivat uusi juttu, se oli suuri hyppäys työtavoissa. Varmaankin nyt jonkin verran haastatteluihin on totuttu.

Tutkijoiden mukaan on selvää, että TE-toimistojen johtamisjärjestelmiin, haastattelujen resursointiin, työssä jakamiseen sekä haastattelukäytäntöihin tulisi tehdä pikaisesti muutoksia, varsinkin jos asiakas- ja haastattelumäärät pysyvät jatkossa nykyisen suuruisina.

Haastatteluja tehdään nyt vähemmän

Tutkijoilla on työttömien määräaikaishaasteluihin yhteensä 11 kehitysehdotusta. Haastattelujen jatkumisen ja niiden harventamisen lisäksi Mika Tuomaala pitää hyvänä ehdotuksena sitä, ettei tutkijoiden mielestä haastatteluihin kannata enää lisätä resursseja.

Tuomaalan mukaan ehdotusta puoltaa se, että työttömyys on vähentynyt määräaikaishaastatteluiden aloittamisen jälkeen.

– Kun haastattelut aloitettiin vuoden 2017 alussa, arvioitiin, että haastatteluja tehdään noin miljoona vuodessa. Nyt työttömyyden pitkittymisvirrat ovat pienentyneet sen verran, että puhutaan noin 750 000 haastattelusta vuoden aikana, Tuomaala kertoo.

Tuomaala kiinnitti huomiota kehitysehdotuksissa myös haastattelujen ratkaisukeskeisyyteen.

– Asiakaspalautteen mukaan haastattelut pitäisi saada entistä ratkaisukeskeisimmiksi. Haastattelun ei pitäisi olla ympäripyöreää höpöttelyä, vaan etsiä tiukasti ratkaisuja kullekin asiakkaalle. Haastattelutoimintaa olisi hyvä viedä tähän suuntaan.

Viimeisenä Tuomaala nostaa esiin kasvokkain tehtävän haastattelun tarpeen. Nyt noin 70 prosenttia määräaikaishaastatteluista tehdään puhelimitse.

– On selvää, että edelleen tarvitaan henkilökohtaista palvelua.

Haastattelut tehostavat palveluihin ohjautumista

Tutkimuksen mukaan määräaikaishaastattelut tehostavat työnhakija-asiakkaan palveluihin ohjautumista, edistävät aktivoitumista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä.

Työministeri Jari Lindström kutsuu työttömien säännöllisiä haastatteluja tiedotteessaan yhdeksi käytännönläheiseksi keinoksi työttömyyden vähentämisessä.

– Haastattelussa ihminen on kohdannut ihmisen. On päästy aidosti kiinni työttömän tilanteeseen ja työllistymisen haasteisiin. Se on tehostanut työllistymistä, Lindström toteaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön Mika Tuomaala ei osaa sanoa, millä aikataululla työttömien määräaikaishaastatteluja voitaisiin kehittää.

– Sen näkee vasta vaalien jälkeen. Hallituksen ero tuli vähän yllätyksenä, mikä varmaan sotkee tätäkin asiaa.

Viiveellä pieni vaikutus työllistymiseen

Perjantaina julkaistu “Työttömien määräaikaishaastattelujen arviointi”-tutkimus on osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.

Tutkimuksen toteuttivat MDI Public Oy, TK Eval, Melkior Oy, Mikko Kesä Oy ja Arnkil Dialogues.

Tutkimuksen mukaan haastatteluvälin tihentymisellä on ollut suuri vaikutus TE-toimiston työkäytäntöihin.

Tehostetut haastattelut ovat tuoneet uusia työnhakija-asiakkaita palvelujen piiriin sekä systematisoineet ja rytmittäneet palveluprosessia.

Haastattelujen tehostumisella on ollut suora vaikutus palveluihin ohjautumiseen ja aktivointiasteeseen sekä viiveellä pieni vaikutus työllistymiseen.

Vuoden 2017 alusta voimassa ollut haastattelujen tihennetty aikaväli on moninkertaistanut haastattelujen määrät.

Käytännön alkuvaiheessa noin 17 prosentilla työttömistä oli haastattelu tehty enintään 3 kuukautta aikaisemmin. Nyt 75 prosentilla työttömistä on haastattelusta enintään 3 kuukautta.

Lopuilla haastattelut voivat olla tarpeettomia esimerkiksi silloin, jos työnhakijat työllistyvät ennen haastattelua.

Haastattelu on myös tarpeeton, kun työnhakija tietää työttömyyden päättyvän lähiaikoina. Henkilöt saattavat esimerkiksi aloittaa varusmiespalvelun tai opiskelun tai siirtyä äitiys- tai isyysvapaalle.

Uusimmat