Uutiset

Tutkimus: perustulokokeiluun osallistuneet kokivat vähemmän stressiä taloudestaan – työllisyys ei kuitenkaan lisääntynyt

Kaksivuotisesta perustulokokeilun kyselytutkimuksesta selvisi, että perustulolla oli myönteisiä vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin.
Kela vastasi perustulokokeilun toimeenpanosta. Kuva: Ari-Matti Ruuska
Kela vastasi perustulokokeilun toimeenpanosta. Kuva: Ari-Matti Ruuska

Viime vuonna toteutetussa perustulokokeilussa mukana olleet kokivat vähemmän huolta omasta taloudestaan kuin vertailuryhmään kuuluneet selviää torstaina julkistetusta kyselytutkimuksesta. Vaikka perustuloa saaneet kokivat, että heidän tulonsa olivat riittämättömät, he tunsivat vähemmän stressiä ja huolta omasta taloudestaan kuin vertailuryhmään kuuluneet.

Myös silloin, kun perustuloa saaneilla vastaajilla oli vaikeuksia tulla toimeen, he kokivat vähemmän stressiä kuin verrokit.

Kelan tutkimuspäällikön Signe Jauhiaisen mukaan havainnot ovat vielä alustavia ja vaativat tarkempaa analyysiä.

– Tulos on mielenkiintoinen, sillä aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että taloudelliset vaikeudet lisäävät stressiä enemmän kuin muut arjen pulmat, Jauhiainen toteaa Kelan tiedotteessa.

Perustuloa saaneet kokivat myös luottavansa toisiin ihmisiin, poliitikkoihin ja puolueisiin sekä oikeuslaitokseen ja poliisiin enemmän kuin vertailuryhmä.

– Toisia ihmisiä ja instituutioita kohtaan tunnettu luottamus on välttämätöntä sekä ihmisen hyvinvoinnille että yhteiskunnan toimivuudelle, Kelan tutkija Minna Ylikännö sanoo.

13 prosentti perustuloa saaneista koki, että heidän tuloillaan oli hyvin vaikea tulla toimeen. Verrokkiryhmällä prosentti oli 17.

12 prosenttia perustuloa saaneista koki, että tuloilla elää mukavasti, kun taas verrokkiryhmästä vain seitsemän prosenttia koki tulevansa tuloillaan mukavasti toimeen.

Tulo ei passivoinut

Perustuloa saaneilla ei ollut kokeilun aikana velvollisuutta osallistua työvoimahallinnon tarjoamiin palveluihin. Siitä huolimatta he osallistuivat niihin lähes yhtä aktiivisesti kuin muutkin.

Ensimmäisen vuoden rekisteriaineistojen perusteella perustulokokeilulla ei ollut vaikutuksia työllisyyteen.  Perustuloa saaneet eivät tehneet ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työtä enempää kuin vertailuryhmään kuuluneet, mutta eivät myöskään vähempää.

Kysely tehtiin puhelimitse juuri ennen kaksivuotisen perustulokokeilun päättymistä. Kyselyn vastausaste oli 23 prosenttia. Perustulon saajista kyselyyn vastasi 31 prosenttia ja vertailuryhmästä 20 prosenttia.

Ylikännön mukaan kyselyaineiston avulla on mahdollista tutkia ihmisten kokemuksia toimeentulostaan, oman taloutensa hallinnasta, stressistä ja luottamuksesta. Hän toteaa, että kyselyaineiston yhdistäminen rekistereihin antaa mahdollisuuden arvioida paremmin kyselyn edustavuutta.

Kahden vuoden kokeilu

kaksivuotisessa perustulokokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä.

Perustulon saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat työttömyysetuutta Kelasta.  Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta työttömyysetuutta, mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.

Perustulokokeilun arviointitutkimuksen tulokset julkaistaan vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana.

Kokeilun toteutti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.

Uusimmat