Uutiset

Tutkimus: Tutkintavankien oloissa parannettavaa – poliisivankilat karuja, ohjeistus puutteellista

Tutkintavankien oloissa ja oikeuksissa on paljon parannettavaa, todetaan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin maanantaina julkaisemassa tutkimuksessa.

Instituutti selvitti syksyllä 2015 tutkintavankeudessa olevien oloja lomakekyselyn avulla.

Selvityksen perusteella kehittämisen paikka olisi ainakin poliisivankiloiden oloissa, vanginvartijoiden asenteissa sekä siinä, miten tutkintavanki voi pitää luottamuksellisesti yhteyttä asianajajaansa ja läheisiinsä.

Valtaosa vastaajista piti vartijoiden käytöstä asiallisena, mutta joukossa oli myös niitä, jotka kokivat vartijoiden käytöksen pahimmillaan mielivaltaiseksi.

Varsinkin ensimmäistä kertaa vankilassa olevat ovat kokeneet, että heidän opastuksensa ja perehdytyksensä on ollut epäselvää. Vartijoiden sijaan muiden vankien rooli neuvojina korostui, tutkimusta koskevassa tiedotteessa kerrotaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että tutkintavankien mahdollisuutta tiedonsaantiin ja sähköiseen viestintään pitäisi parantaa, ja henkilöstön epäasialliseen toimintaan pitäisi puuttua entistä tehokkaammin.

Toisaalta muun muassa eduskunnan oikeusasiamies on jo puuttunut useisiin tutkimuksessa ilmenneisiin asioihin, ja ongelmia on korjattu, instituutti tiedottaa.

Tutkintavankeja noin 20 prosenttia

Tutkintavangilla tarkoitetaan vankia, jonka on rikoksesta epäiltynä vangittu poliisitutkinnan ajaksi. Vankeudesta on päättänyt tuomioistuin. Tutkintavankia ei ole oikeudessa tuomittu rikoksista.

Rikosseuraamuslaitoksen vuosikirjan perusteella Suomessa oli loppuvuonna 2016 yhteensä 613 tutkintavankia. Kaikista 3 131 vangista heidän osuutensa oli noin 20 prosenttia.

Euroopan parlamentti käsittelee tällä viikolla myös päätöslauselmaesitystä, jossa kannetaan huolta tutkintavankien määristä ja oloista EU:n alueella. Lauselma on parlamentin julkinen kannanotto, jolla parlamentti toivoo huomiota vankilaoloihin.

Asiasanat

Uusimmat