Työntekijät kokevat työnsä aiempaa mielekkäämmäksi mutta samalla myös kuormittavammaksi, käy ilmi Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksesta. Tutkimuksen perusteella ei ole selvää, johtuvatko osin ristiriitaiset tulokset päällekkäisistä kehityssuunnista työelämässä vai työpaikkojen eriytymisestä hyviin ja huonoihin.
Tilastokeskuksen työolotutkimukset kuvaavat palkansaajien työolojen muutosta vuodesta 1977 lähtien. Vastaajia oli yli 4 000.
Työn mielekkyys näkyy muun muassa kokemuksena työn innostavuuden ja työnaikaisen tarmokkuuden lisääntymisestä. Työ koetaan myös aiempaa merkityksellisemmäksi.
Työpaikkojen ilmapiirikin on parantunut. Vastaajat kokevat työnantajien kohtelevan naisia, ulkomaalaistaustaisia ja vanhempia työntekijöitä aiempaa tasa-arvoisemmin, ja ylipäänsä työnjohtoa pidetään aiempaa kannustavampana. Asioista keskustellaan työpaikoilla entistä avoimemmin. Myös tiimityö ja tyytyväisyys siihen ovat yleistyneet.
Samalla työ koetaan yhä kiireellisemmäksi ja kuormittavammaksi. Erityisen rankaksi työnsä kokevat kunnissa työskentelevät naiset esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla.
– Kuntasektorilla työ on ollut erityisen kuormittavaa jo pitkään, ja viimeisten viiden vuoden aikana haittaavan kiireen kokemus on kasvanut erityisen paljon, kertoo erikoistutkija Anne Pärnänen Tilastokeskuksesta STT:lle.
Erilaiset psyykkiset ja fyysiset oireet ovat yleistyneet erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä palkansaajilla. Kun aiemmin esimerkiksi hartia- tai niskasäryistä kärsivät lähinnä vanhemmat työntekijät, nyt niitä saavat lähes yhtä usein myös nuoret.
Myös väkivalta ja sen uhka työssä ovat lisääntyneet erityisesti opetus- sekä sosiaali- ja terveysalalla.
Väsymystä ja univaikeuksia
Erityisen huolestuttavaa oli palkansaajien psyykkinen oireilu. Heistä kaksi viidestä kertoi kokevansa väsymystä tai univaikeuksia viikoittain ja jopa kolme viidestä vakavan työuupumuksen vaaraa. Kaikkia näitä koettiin viime vuonna merkittävästä enemmän kuin vuonna 2013, jolloin tutkimus edellisen kerran tehtiin.
Muisti- ja keskittymisvaikeuksista kertoi noin neljännes vastaajista.
Myös ero työn ja vapaa-ajan välillä on muuttunut epäselvemmäksi. Kolmannes vastaajista kertoi lukevansa työsähköpostejaan lomalla vähintään viikoittain. Yleisimmät perustelut siihen olivat halu pysyä ajan tasalla työasioista ja pyrkimys hallita työkuormaa.
Robotit yleistyvät kovaa vauhtia
Suomalaisista työntekijöistä seitsemän prosenttia oli viime vuonna työssään tekemisissä robotin kanssa. Lisäksi toinen mokoma kertoo, että heidän työpaikoillaan käytetään robotteja. Pääosin kyse oli teollisuusroboteista, joita käytetään muun muassa esineiden siirtelyyn, pakkaamiseen tai siivoamiseen.
Muutoksen nopeutta kuvaa se, että joka kuudes vastaaja kertoo, että hänen työpaikallaan on suunniteltu robotiikan tai keinoälyn käyttöönottoa lähiaikoina.
Robottien koettiin pääsääntöisesti helpottaneen työntekoa. Noin neljännes robottien kanssa työskentelevistä koki robottien vapauttaneen aikaa mielenkiintoisempiin tehtäviin.
Tutkimuksen mukaan pelot siitä, että robotit veisivät työpaikat, eivät ole ainakaan vielä toteutuneet. Kaikista palkansaajista viisi prosenttia sanoi työpaikkansa työntekijöiden määrän vähentyneen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana digitalisaation tai robotisaation seurauksena. Toisaalta kuusi prosenttia kertoi työpaikan henkilömäärän kasvaneen samasta syystä.
Lähes kaikki käyttävät digitaalisia sovelluksia
Tutkimuksen mukaan 90 prosenttia palkansaajista käyttää työssään digitaalisia sovelluksia. Työntekijäasemassa olevilla osuus oli 73 prosenttia. Yleisimmät käytössä olevat digitaaliset sovellukset olivat reaaliaikaiset pikaviestintävälineet, kuten erilaiset chat-sovellukset. Digilaitteiden käyttö ja kokemukset työn digitalisaation vaikutuksista työhön jakautuvat kuitenkin epätasaisesti.
Ylemmistä toimihenkilöistä käytännössä kaikki käyttivät työssään digitaalisia sovelluksia tai välineitä. Tutkimuksen mukaan naiset kokivat digitalisaation lisänneen työn kuormittavuutta ja nopeatempoisuutta useammin kuin miehet. Miehet taas katsoivat uuden tekniikan lisänneen työn tehokkuutta ja mahdollisuutta käyttää luovuutta työssä yleisemmin kuin naiset.
– Kunta-alan työssä digitalisaation vaikutukset koetaan kuormittavampina kuin muilla sektoreilla ja harvemmin työn tehokkuutta lisäävänä, erikoistutkija Pärnänen kertoo.
Lähes kaikki vastaajat pitivät omia digitaitojaan riittävinä, mutta osa vanhimmista työntekijöistä kertoi pelkäävänsä, ettei opi käyttämään uutta teknologiaa riittävän hyvin.
Melkein puolet vastaajista koki digitalisaation lisänneen työntekoa koskevaa valvontaa. Kuntasektorin palkansaajilla kokemus digisovellusten käyttöönotosta oli kielteisempi kuin muilla.
Reilu kolmannes digitaalisia laitteita ja sovelluksia käyttävistä koki työn digitalisaation lisänneen työn kuormittavuutta. Toisaalta joka kuudes katsoi kuormittavuuden pikemminkin vähentyneen. Yli puolet koki digitalisaation lisänneen työn tehokkuutta, nopeatempoisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Reilun kolmanneksen mielestä mahdollisuus käyttää luovuutta työssä oli parantunut.
