Uutiset

Työllisyys ratkaisee maahanmuuton hyödyn – maahanmuuttajanaisia pitäisi saada enemmän töihin

Maahanmuuttajataustaisia naisia pitäisi pystyä työllistämään enemmän. Tämä on yksi tuoreen maahanmuuton kustannuksia peranneen selvityksen johtopäätöksistä. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä raportti on tehty Perussuomalaisten aloitteesta ja sen tekeminen kirjattiin jo hallitusohjelmaan.

Raportin mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste ja tulotaso kehittyvät selvästi heikommin kuin miehillä. Yhtenä syynä tähän on se, että monet ulkomaalaiset naiset perheellistyvät varhain. Lisäksi esimerkiksi Lähi-idästä muuttaneiden kulttuurissa naisten työssäkäynti ei ole niin yleistä kuin Suomessa.

-Ulkomaalaistaustaisten naisten aseman ja työllisyysasteen vahvistaminen on tärkeää maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta. Lisäksi heidän asemaansa tulee kiinnittää huomiota, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuisi, raportin johtopäätöksissä mainitaan.

Tuoreen raportin mukaan kymmenen vuotta asuneiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysprosentti on noin 71 prosenttia, mutta naisilla vain noin 56 prosenttia.

Vaikutusta on myös sillä, mistä maahanmuuttajat ovat kotoisin. Esimerkiksi Euroopasta tulleet muuttajat ovat työllistyneet hyvin ja työperäisten maahanmuuttajien työllisyysprosentti on jopa parempi kuin kantaväestöllä.

Sen sijaan Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllistyminen on vaikeampaa. Yhtenä syynä tähän on se, että suuri osa pakolaisista tulee näiltä alueilta. Kriisialueilta tulevilla ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta kouluttautua ja he tulevat myös itselleen vieraaseen kulttuuriin, jossa heille ei ole verkostoja.

Pakolaistaustaiset tarvitsevatkin eniten esimerkiksi toimeentulotukea ja toimeentulotuen saajien keskuudessa ulkomaalaisten osuus on korkea.

Yksi raportin keskeisimmistä viesteistä on se, ettei maahanmuuton tarkkoja kustannuksia pystytä tarkasti rajaamaan. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat niin maahanmuuttajien palveluihin menevät rahat kuin se, kuinka paljon työssä käyvät maahanmuuttajat tulevat pidemmällä aikavälillä tuottamaan verotuloja.

Hyvin toimiville työmarkkinoille maahanmuuttajat tuovat lisää voimaa, joka vahvistaa kasvua. Huonosti toimivilla työmarkkinoilla suurempi työnhakijoiden määrä heikentää tilannetta.

Suomessa maahanmuuttajat ovat työllistyneet erityisesti matalapalkkaisiin töihin. Töissä käyvät maahanmuuttajat ansaitsevat vähemmän kuin kantaväestön työssäkävijät. Raportin mukaan tämä osoittaa sitä, että kantaväestön osalta maahanmuuton häviäjiä ovat matalan koulutustason suomalaiset, jotka kilpailevat maahanmuuttajien kanssa samoista töistä.

Raportissa on myös eritelty sitä, kuinka paljon maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat erilaisia etuuksia. Vuonna 2016 ulkomaalaiset saivat peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 360 miljoonaa euroa, mikä oli noin 17 prosenttia näiden etuuksia noin 2,17 miljardin menoista.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Tavio äimistelee Kelan tukiin oikeutettujen määrän kasvua.

-Kelan tukiin oikeutetut EU-alueen ulkopuolelta pakolaisina tai muina ei-työperäisinä maahan tulleet ovat kasvaneet vuodesta 2004 vuoteen 2016 määrältään 125 334 henkilöllä, Tavio toteaa tiedotteessaan.

Tavio toivoo, että ei-työperäisestä maahanmuutosta aloitetaan raportin myötä tosiasioihin pohjautuva keskustelu ja hallittuun maahanmuuttopolitiikkaan tähtäävä päätöksenteko.

-Maahanmuuton muuttaminen Suomea hyödyttäväksi edellyttää maahanmuuttopoliittista kokonaisuudistusta, hän sanoo.

Sosiaali- ja terveysministerin koostaman raportin loppusanoissa Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksen taloustieteilijä Matti Sarvimäki toteaa, ettei maahanmuutto vaikuta olevan kohtalonkysymys julkiselle taloudelle.

-Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti varsin pieniä. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat välttämättä mitättömiä tai että niihin ei olisi tarpeen kiinnittää huomiota. Julkisen talouden kokonaiskuvassa maahanmuuton merkitys on kuitenkin toistaiseksi ollut melko vähäinen ja olisi yllättävää, jos siitä muodostuisi jonkinlainen kohtalonkysymys Suomen julkistaloudelle myöskään tulevaisuudessa, hän kirjoittaa

THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola puolestaan kirjoittaa omissa raportin saatesanoissaan, että maahanmuuttoon liittyvät taloudellisten kysymysten lisäksi myös arvot ja ihmisoikeudet.

– Maahanmuuttopolitiikasta käydään harvoin laajempaa ja monipuolisempaa arvokeskustelua, jossa eri näkökulmia tarkasteltaisiin yhdessä. Keskustelua hankaloittaa erityisesti se, että taloudellisten arvojen vastaparina ovat ihmisoikeudet, joille on kiusallista asettaa minkäänlaista hintalappua tai summaa, kuinka paljon niistä ollaan valmiita maksamaan. Kuitenkin taloudelliset reunaehdot sanelevat osin sitä, miten laajasti ihmisoikeuksia voidaan toteuttaa, Tervola toteaa.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat