Uutiset

Työmarkkinajärjestöt toivovat tulevalta hallitukselta rahaa uusiin tapoihin tehdä työtä

Järjestöt haluavat käynnistää kolmikantaisesti valmistellun monivuotisen poikkihallinnollisen suomalaisen työn kehittämisohjelman.
Seitsemän työmarkkinakeskusjärjestön mielestä uusiin tapoihin tehdä työtä on syytä panostaa. Kuva: Juha Neuvonen
Seitsemän työmarkkinakeskusjärjestön mielestä uusiin tapoihin tehdä työtä on syytä panostaa. Kuva: Juha Neuvonen

Seitsemän työmarkkinakeskusjärjestöä esittää suomalaisen työelämän kehittämisohjelman käynnistämistä seuraavalla hallituskaudella.

Järjestöjen mukaan ohjelman toteutus edellyttää riittäviä resursseja. Riittävällä rahoituksella turvataan työpaikka- ja alakohtaisten hankkeiden toteutus ja seuranta sekä parhaiden uudenlaisten toimintatapojen levittäminen.

Yksi seitsemästä järjestöstä on Valtion työmarkkinalaitos. Laitoksen hallitusneuvos Tuija Wilska toivoo, että tuleva hallitus ottaa ehdotuksen huomioon ja myöntäisi resursseja ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.

– Työelämän murros on jo käynnissä, ja siksi olisi hyvä, jos ohjelma saataisiin mitä pikemmin käyntiin.

Järjestöjen mukaan suomalaista työn kehittämisohjelmaa tarvitaan työpaikkojen tueksi, kun ne työn ja teknologian murroksessa uudistavat toimintatapojaan, työtehtäviään ja osaamistaan sekä hyödyntävät digitalisaatiota.

– Hyvä tulevaisuuden työ, tuottavuus ja työelämän laatu eivät synny itsestään vaan niitä on tarpeen edistää muutosvaiheissa määrätietoisin toimenpitein. Suomessa on hyviä kokemuksia laajaan yhteistyöhön perustuvista työelämän kehittämisohjelmista, järjestöt toteavat tiedotteessaan.

Valtion työmarkkinalaitoksen lisäksi ohjelman takana ovat STTK, KT Kuntatyönantajat, Kirkon työmarkkinalaitos, AKAVA, SAK ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Tuottavuus paranee, jos kaikki voivat hyvin

Järjestöjen tavoitteena on parantaa ohjelman avulla työn tuottavuutta ja työhyvinvointia, vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä sekä edistää uusien työpaikkojen ja -tehtävien syntymistä. Tavoitteeseen päästään tukemalla ja kannustamalla erityyppisiä työyhteisöjä ja verkostoja uusien toimintatapojen ja osaamisen kehittämiseen sekä vahvistamalla luottamuksen ja yhdessä kehittämisen toimintakulttuuria.

– Muuttuva työelämä, esimerkiksi digitalisaatio parantaa tuottavuutta, mutta jo pelkästään se, että ihmiset voivat hyvin, on yksi takuu siitä, että tuottavuus paranee. Jos työhyvinvoinnissa on ongelmia, niin silloin työpaikalla on muitakin ongelmia, Wiska sanoo.

Järjestöjen mukaan uusien teknologioiden kuten digitalisaation hyödyntäminen kasvun ja työllisyyden lähteenä edellyttää teknologisia innovaatioita tukevia ja niitä täydentäviä liiketoiminnallisia, organisatorisia ja muita ei-teknologisia innovaatioita. Tällaisten innovaatioiden syntyä ja työn kehittämistä voidaan edistää laajaan yhteistyöhön perustuvilla työelämän kehittämisohjelmilla, joista Suomessa on hyviä kokemuksia.

Eri-ikäisten yhteinen muutos

Wilska ei usko, että työnteon tehostaminen herättäisi muutosvastarintaa. Hän tosin myöntää, että aina on ihmisiä, jotka suhtautuvat asioihin negatiivisesti.

– On kaikkien etu, että uusia asioita hyväksytään työpaikoilla.

Vaatiiko muutos uuden sukupolven työpaikoille?

– No en usko. Vanhemmat sukupolvet ovat ottaneet työelämän isot uudistukset hyvin vastaan. Uskon, että eri-ikäiset ovat innolla mukana työn tekemisen muutoksissa.

Wilska uskoo, että uusia työpaikkoja tulee syntymään, vaikka työnteko tehostuisi ja helpottuisi.

– Työ tulee olemaan erilaista ja mielekkäämpää. Se tosin vaatii työntekijältä jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä.

Suomalaisen työelämän analysointia

Ohjelma kokoaa ja analysoi yhdessä työelämätoimijoiden kanssa suomalaisen työelämän tilaa koskevaa tietoa.

Ohjelman perustana on suomalaisen työelämän kehittämisstrategia, joka päivitetään vuoteen 2030 ensimmäisen ohjelmakauden alussa.

Ohjelma edistää toimialaliittojen yhteisiä ja toimialarajat ylittäviä hankkeita, joilla rakennetaan korkealaatuista ja -tuottoista tulevaisuuden digitaalista työelämää.

Ohjelmaa on tarkoitus johtaa kolmikantaisesti: sen ydintoimijoita ovat työmarkkinajärjestöt, työelämäkysymyksissä toimivaltaiset ministeriöt sekä työelämäinstituutiot, kuten Business Finland, Työterveyslaitos, ETLA ja Palkansaajien tutkimuslaitos.

Ohjelmassa hyödynnetään aiempien kehittämishankkeiden tuloksia sekä kansallista ja kansainvälistä tutkimusta.

Uusimmat