Uutiset

Työministeri Timo Harakka tarjoaa lempiveroaan vaihtoehdoksi, jos julkista taloutta tarvitsee vaalikauden lopulla tasapainottaa

Työministeri Timo Harakan mukaan hallitus ei ripusta menolisäyksiä yksin työllisyyden kasvun varaan. Jos tulee tarve tasapainottaa julkista taloutta, menoleikkausten vaihtoehtona voisi olla verovapaiden osinkojen lähdevero.
Työllisyyskehityksen osuudeksi valtion pysyvien uusien menojen rahoituksessa on laskettu vain 300 miljoonaa euroa, työministeri Timo Harakka sanoo. Kuva: Kimmo Penttinen
Työllisyyskehityksen osuudeksi valtion pysyvien uusien menojen rahoituksessa on laskettu vain 300 miljoonaa euroa, työministeri Timo Harakka sanoo. Kuva: Kimmo Penttinen

Kun demarit kesäkuun alussa valitsivat kansanedustaja Timo Harakan (sd.) työministeriksi, hän ei yksin saanut harteilleen kunnianhimoista 75 prosentin työllisyystavoitetta.

Tuleva pääministeri Antti Rinne (sd.) kiirehti huomauttamaan, että 60 000 uutta työpaikkaa on kaikkien ministereiden vastuulla.

Harakka varoittaa tarkkailemasta työllisyystavoitteen saavuttamista myöskään tasaisen vauhdin taulukon mukaan jokaisen sadan metrin väliaikojen perusteella. Kyseessä on maraton.

– Suomen kasvun kestävälle pohjalle rakentamista tehdään pitemmällä perspektiivillä. Silloin ei pitkää aikaväliä uhrata lyhyelle. Monet hallitusohjelman toimenpiteiden vaikutukset kasaantuvat vasta hallituskauden loppupäähän.

Selvitettäviin tulolisäyksiin oltava valmius

Hallitusneuvottelujen verotyöryhmää vetänyt Harakka huomauttaa, että hallitus ei ripusta menolisäyksiä ja tulevaisuusinvestointeja yksin työllisyyden kasvun varaan. Työllisyyskehityksen osuudeksi valtion pysyvien uusien menojen rahoituksessa on laskettu vain 300 miljoonaa euroa.

– Meillä on tarkoitus toteuttaa aiotut menolisäykset ja investoinnit, kunhan työllisyyskehitys on uskottavalla uralla. Jos lähempänä vuotta 2023 tulee tarve tasapainottaa julkista taloutta, menoleikkausten vaihtoehtona voisi olla verovapaiden osinkojen lähdevero.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on todennut, että työllisyysasteen nousun varaan on hallitusohjelmassa laskettu 1,9 miljardin euron tulojen kasvu. Se liittyy tavoitteeseen saada julkinen talous tasapainoon vuonna 2023.

– Tämä tarkoittaa sitä, että kun lähempänä vuotta 2023 aletaan tarkastella, toteutuuko tasapaino, on vaihtoehtona joko valtion menojen leikkaus tai tulojen lisäys, Harakka sanoo.

Hän edellyttää, että silloin pitää menojen leikkauksen lisäksi olla valmius myös niihin tulojen lisäyksiin, joita hallitusohjelmassa luvataan selvittää.

– Hallituksen puolivälitarkastelussa tai sen jälkeen pitää olla vähintään sellainen tilanne, että voidaan tehdä valintoja, mitä sitten halutaankin tehdä.

Veropohjan tiivistämiseksi hallitusohjelmassa on ensimmäisenä keinona mainittu osinkojen lähdevero. Hallitus lupaa selvittää, onko mahdollista ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille 5 prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä.

Lähdevero on sdp:n vero-ohjelman valmistelusta vastanneen Harakan lempilapsi.

– Se ei toteutuessaan nostaisi tavallisen ihmisen ja yrityksen veroastetta, mutta sillä valtion verotulot ennen kaikkea ulkomailta kasvaisivat huomattavasti.

Kolmikannasta tulee tuloksia

Hallitus suunnittelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa keinoja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Kuin huomenlahjaksi hallitus sai jo järjestöiltä esityksen työttömyysputken ikärajan nostamisesta.

Harakka uskoo, että jo alkusyksyn budjettiriiheen mennessä kolmikannasta saadaan ensimmäisiä esityksiä ja näkemys siitä, mitkä asiat tarvitsevat selvittämistä vielä ensi kevääseen saakka.

– Olen varma, että tuloksia tulee, Harakka sanoo mutta varoo ottamasta mitään kantaa etukäteen järjestöjen hyvin erilaisiin odotuksiin.

Palkkatuesta yksinkertaisempi

Työ ja elinkeinoministeriön ensi vuoden budjettiesitys on jo lähtenyt valtiovarainministeriöön. Harakka kertoo, että siellä ovat muun muassa sovitut panostukset palkkatukeen ja osatyökykyisten työllistämisohjelmaan.

– Palkkatuen hakemisesta pitää tehdä paljon yksinkertaisempaa ja sen maksatuksesta selkeämpää.

Harakka odottaa paljon myös siitä, että pitkäaikaistyötön voisi tulevaisuudessa saada työttömyyskorvauksensa käytettäväksi työllistämissetelinä palkkaamiseensa.

Erilaista tuettua työllistämistä tarvitaan aiempaa enemmän, koska markkinaehtoisen työn vaatimukset koko ajan kasvavat.

– Siitä yksi johdonmukainen seuraus on hallitusohjelmassa selvitettävä työtulotuki.

Negatiivisen tuloveron avulla esimerkiksi pienituloinen osa-aikatyöntekijä voisi silloin saada valtiolta täydennystä palkkaansa.

Tampereen työllisyyskokeilulle jatkoa

Harakka pitää tärkeänä hallitusohjelman lupausta lisätä kuntien roolia työllisyyspalvelujen järjestäjänä.

– Silloin esimerkiksi Tampereen seudun työllisyyskokeilun jatkuminen olisi erittäin tärkeätä. Uskon, että sen monistaminen tuottaisi hyviä työllisyystuloksia.

Tampere ja yhdeksän muuta Pirkanmaan kuntaa otti viime vuonna vastattavakseen niiden työttömien työllisyyspalvelut, jotka saivat Kelan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Kokeilu sai hyvää palautetta, mutta se lopetettiin, koska edellisen hallituksen suunnitelmien mukaan yritys- ja työllisyyspalvelut piti siirtää uusille maakunnille.

– Kuntien rooli osoittautui kokeilussa erittäin ansiokkaaksi. Suurilla kaupungeilla on malleja, joita ehdottomasti kannattaa laajentaa, Harakka sanoo.

Fingerpori

comic

Uusimmat