Uutiset

Työntekijän etuja voidaan leikata, jos yritys ajautuu kriisiin – Mahdollisuutta on kuitenkin hyödynnetty vain vähän: “Täytyy löytää selkeät perusteet”

Työehtosopimuksen kohta mahdollistaa työntekijöiden etujen alentamisen tietyissä kriisitilanteissa. Sopivia tilanteita ei ole ollut monta sitten kriisilausekkeiden hiomisen.
Kriisilausekekäytännön ulkopuolelle jäi rakennusala. Rakennusliiton mielestä työehtosopimuksissa on joustoa tarpeeksi ilmankin.

Työehtosopimuksiin kirjatut niin sanotut kriisilausekkeet eivät näytä juuri päässeen tositoimiin. Kriisilausekkeiden käyttöä on harkittu harvoin ja käytetty sitäkin harvemmin.

Näin kerrotaan sekä 220 000 jäsenen Teollisuusliitosta että 1600 jäsenyrityksen Teknologiateollisuudesta.

Kriisilausekekäytännön ulkopuolelle jääneellä rakennusalalla näkemys lausekkeen tarpeellisuudesta on yhä erilainen. Rakennusliiton mielestä työehtosopimuksissa on joustoa tarpeeksi ilmankin. Työnantajia edustava Rakennusteollisuus pitäisi kriisilauseketta tarpeellisena.

Kriisilausekkeiden eli virallisemmin selviytymislausekkeiden tarkoituksena on mahdollistaa työehtosopimuksesta poikkeaminen tietyissä tapauksissa. Kriisilausekkeen avulla siis voi alentaa työntekijöiden etuja kriisitilanteissa, esimerkiksi silloin kun yritys on lähellä konkurssia. Kriisilausekkeen myötä on hädän tullen mahdollisuus esimerkiksi alentaa työntekijöille maksettavaa palkkaa. Tästä on sovittava paikallisesti pääluottamushenkilön kanssa.

Peruspalkkaan kriisilausekkeella ei kajota, mutta sen avulla voidaan luopua esimerkiksi joistakin lisistä tai korotuksista.

Lausekkeen käyttö ollut lähes olematonta

Teollisuuden työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen kuvailee, että kriisilausekkeen käyttö on ollut lähes olematonta.

– Voi sanoa, että ne kerrat, jolloin on mietitty, että onko tässä tapauksessa mahdollista käyttää kriisilauseketta, voi laskea yhden käden sormilla, Jyrki Virtanen sanoo.

Neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi työnantajapuolelta Teknologiateollisuudesta kertoo, että käytäntöön asti on edetty joissakin tapauksissa.

– Yksittäisiä keskusteluja on käyty yritysten kanssa kriisilausekkeen käytöstä ja soveltamisesta. Tiedetään, että on sovittu palkankorotusten pois jättämisestä kriisiin vedoten. On myös sovittu lomarahan poistamisesta hetkeksi, jotta on saavutettu säästöä, Ruohoniemi muistelee.

Hän löytää kriisilausekkeen vähälle käytölle syitä muiden muassa suhdanteesta.

– Puolitoista vuotta on ollut yrityksissä parempaa aikaa. Se, ettei kriisilauseketta ole käytetty, saattaa olla myös tietämättömyyttä. Pieni firma ei välttämättä hahmota että tämä voisi olla ratkaisu tilanteeseen. Kriisilausekkeen käytölle täytyy löytää selkeät perusteet, ja käyttö edellyttää myös sopimusta pääluottamushenkilön kanssa. Käyttö ei ole mahdollista, jos sellaista ei ole, Jarkko Ruohoniemi sanoo.

Tarjoaa ratkaisuja, joilla pääsee kuopan yli

Kriisilausekkeesta keskusteltiin vilkkaasti työmarkkinaosapuolten kesken niin sanotun yhteiskuntasopimuksen yhteydessä vuonna 2016. Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen mielipiteet olivat enemmän ja vähemmän kaukana toisistaan. Mielipiteet eivät ole vuosien kuluessa muuttuneet.

Työntekijäpuolen Jyrki Virtasen mukaan kriisilausekkeen mahdollistamat toimenpiteet pelastaisivat yrityksen vain harvoin.

– Kriisilausekkeen mukaisten toimenpiteiden käytön pitäisi olla tarpeeksi merkittävää yrityksen jatkumisen kannalta. Kun tilaukset ovat loppuneet, palkkakulujen väliaikainen alentaminen ei yleensä riitä pelastamaan yritystä, Virtanen sanoo.

Työnantajapuolen Jarkko Ruohoniemi on eri mieltä kriisilausekkeesta.

– Kyllä se antaa monipuolisemmin ratkaisuja, joilla päästä niin sanotusti kuopan yli. Kriisilausekkeilla on paikkansa, kun oikea kriisi on päällä, Ruohonen vastaa.

Työvoimassa joustetaan, palkkapuolella ei

Rakennuspuolella päädyttiin jättämään kriisilauseke kokonaan pois työehtosopimuksista.

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo, että rakennusalalla työehtosopimuksissa on tarpeeksi joustoa ilman kriisilausekettakin.

– Työehtosopimukset haluttiin mahdollisimman yksinkertaisiksi muun muassa siksi, että maassa on tuhansia pieniä yrityksiä ja myös ulkomaisia toimijoita. Koko alalla tilauskanta vaihtelee niin rajusti, ettei esimerkiksi yt-neuvotteluita tarvita irtisanomisiin. Työvoiman käytössä joustetaan, mutta palkkapuolella ei, Suokas kuvailee.

Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro muistaa tiukan väännön parin vuoden takaa.

– Työnantajana tietysti olisi otettu tällainen vaihtoehto, jos vain olisi saatu. Mutta työntekijäpuolelta asialle tuli napakka ei, Kim Kaskiaro sanoo.