Uutiset

“Työntekijöiden oikeudet tunnustettava, jotta asioista voidaan sopia paikallisesti” – Pamin uusi järjestöjohtaja perää malttia työmarkkinoille

Työmarkkinoiden levottomuus ja vastakkainasettelu syö pohjaa paikalliselta sopimiselta, sanoo Pamin uusi järjestöjohtaja Risto Kalliorinne.
Pamin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne matkustaa uuden tehtävänsä vuoksi Oulun ja Helsingin välillä. Kuva: Jarmo Kontiainen

Paikallisen sopimisen edistäminen työpaikoilla ei etene eikä onnistu, jos yrittäjäjärjestöjen päämääränä on saada työntekijät joustamaan työehtosopimusten alle. Näin sanoo palvelualojen ammattiliiton Pamin tuore järjestöjohtaja Risto Kalliorinne.

Suomen työmarkkinoilla paikallista sopimista on perännyt erityisesti Suomen Yrittäjät, joiden toimistosta on lähtenyt useita ehdotuksia, miten suomalaista työelämää pitäisi muuttaa.

– Suomen Yrittäjien lähtökohta on ollut se, että asioista pitäisi sopia valtakunnallisia työehtosopimuksia huonommin eikä työntekijöillä tarvitse olla luottamusmiehiä. Tässä tilanteessa yksittäisen työntekijän asema on heikko. Jos työnantajapuoli haluaa edistää paikallista sopimusta, silloin heidän pitää tunnustaa myös työntekijöiden oikeudet. Pelottelulinja ei tätä asiaa edistä, Kalliorinne sanoo Lännen Median haastattelussa.

Vastakkainasettelu leimaa keskustelua, mutta ei näy kentällä

Kalliorinteen mukaan tämänhetkistä työn tekemisen ehtoihin ja työelämään liittyvien vaikeiden kysymysten käsittelyä ja julkista keskustelua leimaa voimakas vastakkainasettelu. Tämä ei hänen mukaansa kerro koko totuutta eikä edistä työntekijän eikä työantajan etua.

– Olen tavannut lukuisia ahkeria yrittäjiä, jotka työllistävät jäseniämme. Näissä tapaamisissa en ole kohdannut sitä samaa vastakkainasettelua, jota Suomen Yrittäjien johto esittää. Vähän kummastuttaa, miksi Suomen Yrittäjien johdon annetaan viedä suomalaiset työmarkkinat uuteen vastakkainasettelun aikaan, josta olemme viime vuosikymmeninä päässeet eroon, hän sanoo.

Työnantajien leiri syyttää ammattiyhdistysliikettä siitä, että sieltä torpataan kategorisesti kaikki uudet ehdotukset.

Ammattiyhdistysliikkeelle on annettu ikuisen vastarannankiisken asema. Kalliorinne tuntee keskustelun argumentit ja lähtökohdat, mutta ay-liikkeen ikuisen vastustajan roolia hän ei allekirjoita.

– Suomen Yrittäjiin nähden meidän eromme on se, että paikallinen sopiminen tapahtuu järjestäytyneissä yrityksissä, jotta työntekijät ovat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa, kun työpaikkakohtaisista asioista sovitaan.

Paikallisesti on sovittu palkankorotuksista ja työaikapankeista

Kalliorinne nostaa esille, että jo nyt palvelualan työpaikoissa on tehty onnistuneita paikallisia sopimuksia. Pohjois-Suomen palvelualan yrityksissä työntekijät ja työnantajat ovat sopineet työpaikkakohtaisesti palkankorotuksista ja työaikapankeista.

Paikallista sopimusta on hyödynnetty myös vartiointialalla.

– Lapissa paikallisesti on sovittu muun muassa ohjelmapalvelualan yrityksissä poikkeavista työajoista eli siitä, miten työtä tehdään sesonkiaikoina, kun työtä on paljon. Tällöin sovitaan työaikapankista, jolloin toimeentulo on turvattu myös sesongin ulkopuolella. Hyvin menestyvissä hiihtokeskuksissa paikallisesti on sovittu yleistasoa korkeammista palkankorotuksista, kun jakovaraa on ollut, hän luettelee.

Protestit tulivat työpöydälle

Vuotta 2017 Kalliorinne kuvaa ammattiyhdistysliikkeen kannalta haastavaksi.

Perustyön päälle ovat tulleet työpaikkakohtaiset mielenilmaukset. Ne johtuvat nykyisen hallituksen lakiesityksistä, joilla on heikennetty työntekijöiden henkilöperusteista irtisanomissuojaa.

Kiky-sopimuksilla pidennettiin työaikaa ja aktiivimalli kuritti työttömiä. Lakiesitysten läpimeno eduskunnassa sai työmarkkinat entistä levottomammaksi.

– Viime vuosi on kulunut erilaisten lausuntojen antamisessa sekä työntekijöiden kannalta epäedullisten lakihankkeiden torppaamisessa. Työntekijät ovat joutuneet kokoontumaan Senaatintorille lippujensa kanssa protestoimaan, ja työpaikoilla on ollut useita lakkotoimia. Itse toivon, että jatkossa yhteiskunnallista vaikuttamista voidaan tehdä asiallisesti eikä torille tarvitse kokoontua, hän sanoo.

Nuoret aktivoituvat, kun saavat mahdollisuuksia

Palvelualojen ammattiliiton järjestöjohtaja on aloittanut tehtävässään aikana, jolloin ammattiyhdistysliikkeiden jäsenmäärät ovat laskussa.

Jäsenmäärän lasku on todellisuutta myös Pamissa, jossa jäsenet ovat usein kauttakulkumatkalla. Kun kauppaan työllistyvä nuori saa koulutusta vastaavan työpaikan, samalla vaihtuu myös liitto.

Vuonna 2017 Pamin jäsenmäärä oli 232 000. Tämän vuoden jäsenmäärä on 226 000.

– Ilmiöstä on syytä olla huolissaan. Jos järjestäytymisaste laskee liikaa, silloin me emme voi puolustaa jäseniämme työpaikoilla, emmekä voi turvautua joukkovoimaan, mikäli sille on tarvetta.

Kalliorinteen mukaan väite, ettei nuoria kiinnostaisi yhteisten asioiden hoitaminen, ei pidä paikkansa. Hän uskoo työpaikkakohtaisen toiminnan uuteen nousuun ja siihen, että yhteisten asioiden hoitaminen työpaikoilla kiinnostaa, kun annetaan riittävästi vastuuta ja mahdollisuuksia.

– On mahtavaa nähdä, kun nuoret ihmiset järjestäytyvät ja haluavat laittaa oman työpaikkansa asioita kuntoon. Nuorilla ihmisillä on rakentavia näkemyksiä ja ehdotuksia, miten työpaikan asioita voisi parantaa yhdessä työnantajan kanssa. Ongelma on se, etteivät he aina uskalla tuoda niitä työpaikoilla esille työnantajien liittovastaisten asenteiden vuoksi.

Tästä käytännön esimerkki Kalliorinteen mukaan on se, että työnantajapuoli on alkanut markkinoida yleisen työttömyyskassan jäsenmaksun maksamista työntekijän puolesta.

– Tämä kertoo siitä, että työnantajan viesti on: erotkaa liitosta. Täytyy kuitenkin sanoa, että ei tämä viesti ole tehonnut, sillä massaeroja ei ole tullut.

Uusimmat