Uutiset

Työntekijöiden Palola: Neuvottelukulttuuri ei toimi, esittää sovittelujärjestelmän uudelleenarviointia

Keskusjärjestöjohtaja neuvoo poliitikkoja olemaan sotkeutumatta työmarkkinaneuvotteluihin. Nyt on koettu valitettavia esimerkkejä.
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan tänä syksynä on saatu valitettavia esimerkkejä poliitikkojen sekaantumisesta työmarkkinaneuvotteluihin. Kuva: Markku Uhari / Arkisto
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan tänä syksynä on saatu valitettavia esimerkkejä poliitikkojen sekaantumisesta työmarkkinaneuvotteluihin. Kuva: Markku Uhari / Arkisto

Nykyinen neuvottelukulttuuri ei työntekijäkeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan toimi tämän päivän tilanteessa.

– Jokainen liitto asettaa itse omat tavoitteensa ja määrittää keinot niiden saavuttamiseksi. Tämä tuntuu tulleen työnantajille yllätyksenä. Syksyn työtaistelu-uhat, epäonnistuneet sovittelut ja lakot viestivät siitä, että uusi neuvottelukulttuuri ei todellakaan toimi, Palola arvioi STTK:n edustajiston kokouksessa tänään Helsingissä.

Palola esittää, että työmarkkinakierroksen jälkeen työmarkkinaosapuolet tarkastelisivat nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta ja mahdollisia uudistamistarpeita.

– Nyt valtakunnansovittelijan instituutio keskittyy yhteen henkilöön. Ruotsissa käytössä on niin sanottu medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä. Vahvasti yhteen henkilöön keskittyvä järjestelmä ei välttämättä Suomen muuttuneissa työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa ole paras mahdollinen, hän sanoo.

Sopimusshoppailu tympii

Syksyn postilakko nosti jälleen esiin sopimusshoppailun eli työntekijöiden siirron halvemman sopimuksen piiriin.

Palola muistuttaa keskusjärjestön tiedotteessa, että vastaavaa on tapahtunut myös STTK:n kentässä, kun Turun kaupungin omistama yritys oli siirtämässä työntekijöitä huomattavasti halvemman sopimuksen piiriin. Työriita päättyi paikalliseen neuvotteluratkaisuun.

STTK pitää sopimusshoppailua vastenmielisenä ilmiönä. Palkalla on voitava tulla toimeen.

Palola myös hämmästelee työnantajapuolen suoraviivaisia laskelmia siitä, miten paljon työtaisteluissa menetetään rahaa tai millaisia mainehaittoja lakot aiheuttavat.

– Lakot ovat aina merkki siitä, että neuvotteluissa on epäonnistuttu. Sen sijaan, että työnantajat laskevat euroja heidän pitäisi keskittyä syihin, jotka johtavat työtaisteluihin, hän kehottaa.

Poliitikot pysykööt erossa

Kuluneena syksynä on Palolan mukaan jälleen kerran saatu valitettavia esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun poliitikot sotkeutuvat työmarkkinaneuvotteluihin.

– Ymmärrämme talouteen ja työllisyyteen liittyvät puolueiden motiivit, mutta neuvon silti politiikkoja pysymään erossa työmarkkina-asioista. Vuoropuhelua toki tarvitaan, koska maailman ja työmarkkinoiden muutos kiihtyy. Kolmikantainen valmistelu turvaa vuoropuhelun ja sen kautta luottamuksen päätösten oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen.

Myös ammattiyhdistysliikkeen liiallinen sotkeutuminen puoluepolitiikkaan voi olla Palolan mukaan ongelma.

– Jäsen ei välttämättä halua ammattiliitoltaan poliittista kannanottoa vaan turvaa ja tasapainoa työhönsä ja arkeensa. Siitä hän meille maksaa.

Vientivetoisen mallin rinnalla työnantajilla on halua lisätä paikallista sopimista. STTK:lle tämä käy, kunhan se tapahtuu hallitusti työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.

– Muuttuvassa työelämässä olisi paljonkin paikallisesti sovittavaa esimerkiksi työaikojen, työhyvinvoinnin sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen osalta. Jos työnantajat haluavat ohittaa työ- ja virkaehtosopimukset, se ei meille käy, Palola toteaa.

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic