Uutiset

Työtaistelutoimia viritellään lisää: irtisanomissuojan heikentäminen on ay-liikkeelle tärkeä periaatekysymys

Sosiaali- ja terveysalan järjestö Tehy, opettajia edustava opetusalan ammattijärjestö OAJ ja julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL alkavat Teollisuusliiton ohella valmistella järjestöllisiä toimia työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä vastaan. Pro on päättämässä vastaavista toimista perjantain kokouksessaan.
Tehyn hallitus on antanut puheenjohtajalleen Millariikka Rytköselle valtuudet päättää tarvittaessa työtaistelutoimista. Myös OAJ ja JHL ilmoittivat torstaina valmistelevansa järjestöllisiä toimia irtisanomissuojan heikennysaikeita vastaan.

Hallituksen aikeet heikentää irtisanomisen kriteerejä alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä herättää yhä enemmän suuttumusta ammattiyhdistysliikkeessä. Ay-puolella oli selvästi odotettu, että hallitus kävisi myös irtisanomissuojaa koskevasta muutosesityksestä keskustelua budjettiriihessä. Näin ei kuitenkaan käynyt.

– Ei riihessä käyty sitä keskustelua ollenkaan, Kauppalehden haastattelema pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi.

Tehy, OAJ ja JHL tiedottivat torstaina, että ne ryhtyvät valmistelemaan järjestöllisiä toimia työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä vastaan.

Tehyn hallitus on antanut puheenjohtajalle valtuudet päättää tarvittaessa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon julistamisesta tai muusta työtaistelutoimesta, mikäli hallituksen esitys työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä etenee.

Tehy, OAJ ja JHL ilmoittavat kertovansa myöhemmin toimien yksityiskohdista ja aikataulusta. Teollisuusliitto ilmoitti jo viime viikolla, että vaiheittain etenevistä toimista ilmoitetaan myöhemmin.

Työtaistelutoimia virittelevistä liitoista on helppo päätellä, että ay-liikkeelle kysymys on enemmän pyhästä periaatteesta kuin oman jäsenistön keskeisestä edusta. Esimerkiksi sairaanhoitajat ja opettajat työskentelevät harvoin alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.

OAJ:n mukaan sen jäsenistöstä työsuhdeturvan heikentäminen koskisi esimerkiksi pienten yksityisten päiväkotiyritysten ja koulujen sekä musiikki- ja kuvataideoppilaitosten opettajia.

Keskusjärjestöistä SAK:n hallitus käsittelee järjestöllisiä toimia maanantain kokouksessaan. Myös STTK:n työvaliokunta on koolla.

Työllistämisen kynnys alas

Hallituksen mukaan irtisanomisten kriteerien keventäminen alentaisi työllistämisen kynnystä yrityksissä. Alle 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä irtisanomisperusteena pidettäisiin jatkossa esimerkiksi nykyistä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista.

Hallituksen esitys työsopimuslain muutoksesta on valmistumassa lähiviikkoina. Lausunnot lakiesityksestä on jo annettu. Lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan marraskuussa.

Lakiesitystä hallituksessa käsittelee kilpailukykyministerien työryhmä eli työministeri Jari Lindström (sin.), elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja sisäministeri Kai Mykkänen (kok.). Kiistelty lakiesitys päätyy epäilemättä myös trion pöydälle, etenkin, kun selvä konflikti on nyt näköpiirissä.

Teollisuutta, kuljetuksia ja satamia pysäyttävää lakkoa ei haluttane pilaamaan Suomessa hyvin virinnyttä talouskasvua ja työllisyyskehitystä.

Yhtenä vaihtoehtona on pidetty sitä, että hallitus vetäisi esityksensä pois, jos se osoittautuu perustuslain vastaiseksi.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen on pitänyt irtisanomisten perusteiden keventämistä ongelmallisena.

Koskinen sanoi Lännen Median haastattelussa (17.8.), että uusien irtisanomisperusteiden vakiintuminen kestäisi vuosikausia, jos hallituksen ehdotus etenee laiksi asti.

–  Alle viidessä vuodessa tuskin saadaan mitään selkeää linjaa siitä, mitkä olisivat lailliset irtisanomisperusteet, Koskinen sanoi Lännen Medialle.

Asiantuntijalausunnot: vaikutukset epäselvät

Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi asiantuntijalausunnot lakimuutosta varten sekä Palkansaajien tutkimuslaitokselta Paltalta että Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta Etlalta.

Molempien lausuntojen perusteella irtisanomissuojan alentamisen vaikutukset ovat epäselvät. Lausunnot perustuvat tutkimuksiin, joissa on selvitetty irtisanomissuojan muutoksia muissa Euroopan maissa.

Työllisyyden nettovaikutus on molempien tutkimusten mukaan epäselvä, koska irtisanomissuojan alentaminen on sekä lisännyt irtisanomisia että rekrytointeja.

Paltan tutkija lisää, että OECD:n perusteella yksilöllisen irtisanomissuojan taso on Suomessa keskitasoa verrattuna muihin Euroopan maihin.

Lakiesityksestä annetuissa lausunnoissaan varsinkin ay-liike tyrmää muutoksen. Tasa-arvovaltuutettu puolestaan huomauttaa, ettei valmistelussa ole riittävästi arvioitu muutoksen sukupuolivaikutuksia.

Hallitus perui jo osan suunnitelmistaan

Hallitus perui heinäkuussa toisen osan suunnitellusta uudistuksesta.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan työnantaja olisi saanut tehdä vähintään 3 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä.

Mikä riittäisi irtisanomiseen?

Hallitus päätti kevään kehysriihessä, että henkilöperusteista irtisanomissuojaa kevennetään alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Irtisanomisperusteiksi kävisi jatkossa lakiehdotuksen mukaan muun muassa työvelvoitteiden laiminlyönti, työaikojen noudattamatta jättäminen tai työnantajan ohjeiden vastainen toiminta.

Yksi lakiehdotuksessa esitetyistä irtisanomisen perusteista on työntekijän epäasiallinen käyttäytyminen. Asiaton käyttäytyminen voi kohdistua työnantajaan, kollegoihin tai asiakkaisiin.

Työtehtävien laiminlyömiseksi voidaan lukea laki- ehdotuksen mukaan myös työntekijän ammattitaidon puute.

Puutteellinen osaaminen olisi käypä irtisanomisperuste vain, jos se käy ilmi vasta koeajan päättymisen jälkeen esimerkiksi työtehtävien muuttuessa.

Uusimmat