Uutiset

Uhkailu saanut poliiseja jopa luopumaan työstään – Asia, josta poliisit vaikenevat

Suomessa on useita poliiseja, jotka ovat joutuneet vaihtamaan asuntoa, paikkakuntaa, työtehtävää tai jopa lopettamaan poliisina työskentelyn heihin kohdistuneen väkivallan, uhkailujen ja niin sanotun maalittamisen vuoksi.

Näin arvioi komisario Henri Rikander Poliisiammattikorkeakoulusta Lännen Medialle.

-Puhutaan muutamasta kymmenestä poliisista noin viiden vuoden aikana. Alle kymmenen henkilöä vuodessa.

Määrä saattaa olla suurempikin.

-Olettama on, että heitä voi olla vielä enemmän. Tämä on asia, josta ei hirveästi puhuta.

Rikander korostaa, että kyse on hänen omasta arviostaan.

-Tieto perustuu siihen, että olen haastatellut poliiseja muihin tutkimuksiin ja siinä yhteydessä asia on tullut ilmi.

Asiaa tullaan hänen mukaansa vielä tutkimaan, mutta toistaiseksi tarkkoja lukumääriä ei ole tiedossa.

Voimakeinojen käytöstä vammoja myös poliisille

Rikander on tutkinut poliiseihin kohdistuvaa väkivaltaa kolmen vuoden ajan. Hän oli myös laatimassa viime viikolla julkaistua analyysia poliisin voimankäytön seurauksista vuosilta 2016–2017.

Poliisiin kohdistunut väkivalta on kaksinkertaistunut vuodesta 1999, ja siksi poliisikin joutuu turvautumaan voimakeinojen käyttöön yhä useammin.

Rikander kertoo, että voimakeinojen käyttö ei ole riskitöntä poliisillekaan. Kahden vuoden aikana viidesosa kaikista henkilövahingoista aiheutui voimakeinoja käyttäneelle poliisille, joskin vammat olivat lieviä.

-Jos kaksi ihmistä vaikka painii, aina siinä voi molemmilta olkapää vääntyä tai nenä tummua, hän luonnehtii.

Ruotsissa väkivalta lisääntynyt

Komisario on huolissaan tulevasta.

Viime kesänä Ruotsin kansallinen poliisijärjestöliitto julkaisi kyselytutkimuksen, jonka mukaan neljä kymmenestä ruotsalaispoliisista oli kohdannut työssään uhkaamista, väkivaltaa tai häirintää.

Seitsemän poliisia kymmenestä oli kokenut väkivallan uhan lisääntyneen kahden viime vuoden aikana.

-Ruotsissa on jo havaittu, että parhaassa työiässä olevia poliiseja irtisanoutuu tehtävistään väkivallan ja siihen liittyvien lieveilmiöiden, kuten maalittamisen, vuoksi.

Maalittaminen tarkoittaa, että yksittäistä poliisia vastaan nostetaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vihakampanja. Viimeksi maaliskuussa Lounais-Suomen poliisilaitoksella työskentelevä nettipoliisi siirtyi muihin tehtäviin voimakkaan vihakampanjan jälkeen.

-Poliisi otetaan kohteeksi ja hänen toimintaansa vaikutetaan ottamalla selville, kuka hän on, missä ja mitä hän tekee, ketä hänen lähipiiriinsä kuuluu ja kohdistetaan myös heihin vastaavanlaista toimintaa, Rikander kuvailee.

Poliisit vapaata riistaa

Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne tietää, että yksittäisiä suomalaispoliiseja on joutunut siirtymään toisiin työtehtäviin uhkailujen ja häiriköinnin vuoksi.

Liitto on jo ilmaissut huolensa asiasta ministereille.

-Esimerkiksi maalittamisen kohteeksi joutunut poliisi, jota kuvataan kentällä tai missä tahansa, on ikään kuin vapaata riistaa. Hänen kaikkia some-tilejään häiritään, ja siihen joutuvat jopa lapset ja perheenjäsenet.

Rinteen mukaan poliisien häirintä ei rajoitu vain nettiin. Hän ei myöskään tarkoita ”poskensoittoa”, jota poliisit kentällä usein kuulevat. Kyse on laajamittaisesta, systemaattisesta häirinnästä.

Uhkailua voidaan tehdä myös epäsuorasti. Se voi olla Rinteen mukaan esimerkiksi sellaista, että kaupassa poliisille tullaan kehumaan hänen kauniita tyttäriään, joilla on tulevaisuus edessä ja kerrotaan, missä päiväkodissa he ovat.

-En epäile hetkeäkään, etteikö tätä olisi tapahtunut aiemmin ja tapahdu edelleen Suomessa.

Keinoja poliisien suojaamiseksi

Ruotsin tilanne huolestuttaa myös Rinnettä. Puolet irtisanoutuvista ruotsalaispoliiseista on alle 40-vuotiaita alanvaihtajia, puolet eläkkeelle jääviä.

-Siellä yhtenä syynä ovat palkkauskysymykset, mutta myös poliisin kohtaama väkivalta ja maalittaminen.

Rinne muistuttaa, että Ruotsissa poliisilaitokselle on tehty pommi-isku, poliisiautoja on räjäytetty ja viime syksynä yhden konstaapelin taloa ammuttiin konetuliaseella kun hänen perheensä oli kotona.

Tilanne naapurimaassa on äitynyt niin pahaksi, että koko poliisi-instituutio on hyökkäyksen kohteena. Rinne toivookin, että Suomessa asiasta keskusteltaisiin ja mietittäisin keinoja, joilla poliiseja suojataan.

-Ei voida enää sanoa, että otetaan rauhallisesti ja katsellaan.

Poliisien määrä vaikuttaa lain noudattamiseen

Henri Rikanderin mukaan irtisanomisilmiön estämiseksi Suomessa pitää huolehtia, että poliisien resurssit ovat riittävät.

Mitä enemmän on poliiseja, sitä paremmin yhteiskunnassa noudatetaan lakia.

-On havaittu, että ihmiset pidättäytyvät rikosten tekemisestä, kun kiinnijäämisen riski on korkeampi.

Rikander muistuttaa, että suurempi poliisien määrä vähentää myös väkivaltaa kiinniottotilanteessa. Väkivaltaan taipuvainen ihminen syyllistyy paljon todennäköisemmin väkivaltaiseen tekoon poliisia kohtaan, jos hänet ottaa kiinni kaksi poliisia kolmen partion eli kuuden poliisin sijaan.

-Kohdehenkilö luopuu vastarinnasta pelkästään siksi, että vastustusta on riittävästi. Se liittyy kasvojen menettämiseen.

Tällä hetkellä Suomessa on vähiten poliiseja muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic