Uutiset

Ulkomaalaiset ihmettelevät: Miksi Suomen pääkaupungin paraatipaikalla on Venäjän keisarin patsas?

-Miksi Suomen pääkaupungin paraatipaikalla keskellä Senaatintoria on Venäjän keisarin patsas?

Turistiopas Anu Kivelä kertoo, että monet ulkomaalaiset turistit ihmettelevät keisari Aleksanteri II:n patsaan paikkaa. Kivelä veti sunnuntaina Helsingin keskustassa kahden tunnin teemakävelyn “Itsenäisyyden rakentajat Snellmanista
Mannerheimiin“. Kävely oli yksi ensimmäistä kertaa järjestettävän Helsingin kävelyfestivaalin teemakävelyistä.

Kivelä kertoo, että Aleksanteri II oli suomalaisille suosiollinen keisari, jonka aikana autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa tehtiin paljon hyviä uudistuksia.

-Suomen kieli sai yhtä suuret oikeudet kuin ruotsin kieli, Suomi sai oman markan ja liikennettä parannettiin esimerkiksi rautatiellä.

Aleksanteri II:n patsas oli sivistyneistön mielenilmauspaikka. Kun suomalaisuusaktivisti Eugen Schauman vuonna 1904 ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin, sivistyneistö kukitti keisarin patsaan.

-Sillä osoitettiin Bobrikovin ajan keisari Nikolai II:lle, että keisari Aleksanteri II oli sentään hyvä keisari. Nikolai II alkoi purkaa hyviä asioita ja venäläistää Suomea.

Senaatintorilla kävelijät näkevät Berliinissä syntyneen arkkitehti Carl Ludwig Engelin kädenjälkeä. Nykyinen Valtioneuvoston linna, alkuperäinen Senaatti, valmistui 1922 ja vastapäätä Yliopisto 1932.

-Engel harmitteli, että hän olisi halunnut tilata Senaatin ulkokellon ammattitaitoiselta saksalaiselta kellosepältä, mutta suomalaiset päättivät tilata sen pohjalaiselta talonpojalta. Ilmajokelaisen Jaakko Könnin tekemään kelloon tarvitsi tehdä ensimmäinen perusteellinen korjaus vasta 2010-luvulla.

Kivelä kertoo, että senaattia johti syksyn 1917 eduskuntavaalien jälkeen myöhemmin presidentiksi valittu Pehr Evind Svinhufvud.

-Hän oli kansallissankari, laillisuuden perikuva. Hänet oli karkotettu Siperiaan. Kun keisari oli luopunut vallasta, Svinhufvud palasi Suomeen alkuvuonna 1917. Kaikilla Suomen asemilla ihmiset hurrasivat, kun Svinhufvud matkusti ohi.

Svinhufvudin johdolla Senaatti teki itsenäisyysjulistuksen, joka valmistui 4. joulukuuta 1917. Eduskunta istui siihen aikaan (vuoteen 1931 asti) Kluuvikadun päässä jugendtyylisessä Heimolan talossa. Siellä eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta.

Julistukselle piti saada vielä tunnustus Venäjältä ja sitäkin lähti hakemaan Svinhufvud.

Kävelyyn osallistuneet Luumäellä syntyneet Riitta Laine ja Helena Kivelä ovat ylpeitä Svinhufvudista, jonka kotia Kotkaniemeä ollaan parhaillaan kunnostamassa Luumäellä, Etelä-Karjalassa entiseen loistoonsa.

Senaatintoria ennen oltiin vastapäätä toisiaan olevien Suomen Pankin ja Säätytalon kohdalla. Suomen Pankin edustalla on Johan Vilhelm Snellmanin patsas.

-Snellman opiskeli yhtä aikaa yliopistossa Runebergin ja Elias Lönnrotin kanssa. Snellman syntyi Tukholman edustalla laivassa, koska hänen isänsä oli merikapteeni.

Kivelä kuvaa Snellmania tärkeimpiin kuuluvaksi kansalliseksi herättäjäksi. Opiskellessaan Saksassa Snellman tutustui Hegelin filosofiaan ja sai siitä ajatuksia 1840-luvun alussa kehittämäänsä fennomaniaan. Helsingin yliopiston professoriksi päätynyt Snellman erikoistui suomen kielen puolustamisen lisäksi finanssiasioihin. Hän sai aikaan sen, että ruplaan aluksi sidottu Suomen markka sidottiinkin hopeakantaan.

Asiasanat

Uusimmat