Uutiset

Ulkomaalaistaustaisen mielestä sairaus- ja äitiyslomat sekä maksetut pitkät kesälomat ovat suomalaisen työelämän parhaita puolia

Myös työturvallisuus, kollegat, työtunnit sekä tasapaino työelämän ja vapaa-ajan välillä saivat kehuja.
Selvityksen mukaan työnhaussa ongelmalliseksi koettiin kielitaitovaatimus, ikä, sisäiset rekrytoinnit ja eriarvoisuus syntyperäisiin suomalaisiin hakijoihin nähden.

Ulkomaalaistaustaiset johtajat pitävät Suomea turvallisena ja varmana maana harjoittaa liiketoimintaa.

Suomalaisia työntekijöitä pidetään myös osaavina ja ammattitaitoisina. Mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ovat positiiviset sekä uutta teknologiaa hyödynnetään taitavasti.

– Työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia. Työntekijöillä on korkea työmoraali, Made by Finland -selvityksessä haastatellut johtajat toteavat.

Selvitystä varten haastateltiin noin tuhatta ulkomaalaistausta Suomessa työtä tekevää.

– Lähes kaikki haastatellut ovat korkeakoulutettuja ja korkeassa asemassa olevia, Elise Ramstad Business Finlandista kertoo.

Hän arvelee, että siksi vastaukset ovat ehkä hieman positiivisesti värittyneitä.

– Seuraavaksi meidän täytyy tutkia tarkemmin, miten työtekijäporras ajattelee työelämästä.

Hyvät kollegat ja työympäristö

Työelämän vahvuuksissa esille nousivat erityisesti kollegat, työympäristö, työn ja työajan joustavuus, tasa-arvo sekä onnistunut työelämän ja muun elämän tasapaino. Myös sosiaalietuudet ja lomat saivat kiitosta.

Vahvuuksiksi koettiin myös työpaikkojen hyvä ilmapiiri sekä tasa-arvo miesten ja naisten välillä.

Haasteina sen sijaan koettiin erikulttuuristen työntekijöiden vahvuuksien hyödyntäminen, kommunikoinnin ja sosiaalisuuden puute sekä kieliosaaminen.

Kehittämisen varaa suomalaisessa työelämässäkin on. Vain 60 prosenttia vastaajista koki, että eri kulttuureista tulleiden työntekijöiden tasavertainen kohtelu toteutuu.

Johdossa työskentelevistä niin ajattelee lähes 80 prosenttia, opiskelijoista 36 prosenttia, mutta työntekijöistä vain 21 prosenttia.

Kehittämisen varaa on myös kommunikoinnissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Selvityksen mukaan työnhaussa ongelmalliseksi koettiin kielitaitovaatimus, ikä, sisäiset rekrytoinnit ja eriarvoisuus syntyperäisiin suomalaisiin hakijoihin nähden.

Monella vastaajalla ylempi korkeakoulututkinto

Selvitykseen vastasi vuoden 2018 kesä-syyskuun aikana 1085 vastaajaa yli 100 eri organisaatiosta ympäri Suomen, 27 prosenttia vastaajista oli opiskelijoita, 62 työntekijöitä ja kymmenen prosenttia johtajia.

Vastaajista 42 prosenttia tuli Euroopasta, 23 prosenttia Aasiasta, 13 Afrikasta ja Lähi-idästä, 11 prosenttia Venäjältä ja yhdeksän Amerikasta. Lähes puolet vastaajista on asunut Suomessa vähintään viisi vuotta.

Vastauksia kertyi yli sadasta eri organisaatiosta, mukaan lukien pienyritykset, keskisuuret- ja suuryritykset, julkiset ja julkisomisteiset organisaatiot sekä koulutusorganisaatiot toiselta asteelta tutkimusyliopistoihin. Muodostuneessa näytteessä vastaajien koulutusaste on merkittävän korkea; kahdella kolmesta on ylempi korkeakoulututkinto.

Tavoitteena houkutella ulkomaalaisia osaajia Suomeen

Tutkimuksen toteuttamisesta vastasi Innolink ja se on toteutettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen, Suomalaisen Työn Liiton, Työ- ja elinkeinoministeriön ja Työterveyslaitoksen kanssa.

Sen tuloksia hyödynnetään houkuteltaessa ulkomaalaisia osaajia ja yrityksiä Suomeen osana Talent Boost -ohjelmaa ja Invest In Finland -toimintoja.

Made by Finland -selvityksen on rahoittanut Business Finland, ja se on toteutettu yhteistyössä Työelämä 2020-hankkeen, Suomalaisen Työn Liiton, Työ- ja elinkeinoministeriön ja Työterveyslaitoksen kesken.

Selvityksen tuloksia hyödynnetään houkuteltaessa ulkomaalaisia osaajia ja yrityksiä Suomeen osana Talent Boost -ohjelmaa ja Invest In Finland -toimintoja.

Uusimmat