Uutiset

Ulkomainen omistus ei ole riski Suomen huoltovarmuudelle – Asiantuntija: “Kyllä alus tulee, jos maksetaan tarpeeksi korkea rahti”

Suomen lipun alla purjehtivien alusten määrä ei ole asiantuntijan mukaan vähentynyt kymmeneen vuoteen, mutta tytäryhtiötalous on kasvanut. Merikuljetukset toimivat hyvin pitkälle markkinatalouden mekanismien mukaan, sanoo ministeriön valmiuspäällikkö.
Suomalais-ruotsalaisessa omistuksessa oleva Wasaline-laivavarustamo liikennöi Vaasan ja Uumajan välillä. Kuva: Samppa Toivonen / arkisto

Kauppalaivaston ulkomainen omistus ei ole riski Suomen kuljetusvarmuudelle, arvioi Suomen varustamot ry:n johtava asiantuntija Olof Widén.

– Kyllä alus tulee, jos maksetaan tarpeeksi korkea rahti. Kaukana ollaan siitä ajattelutavasta, että alukset olisivat jonkin ministeriön ohjauksessa. Tällainen tilanne on hyvin epätodennäköinen.

Suomen huoltovarmuus nousi esille lippueamiraalin (evp.) Bo Österlundin väitöskirjassa, jonka mukaan Suomen tuonti ja vienti joutuu vaikeuksiin, jos ulkomaista kuljetuskalustoa ei ole saatavissa nykyisiä määriä. Lännen Media uutisoi Österlundin väitöskirjasta loppuviikosta (17.1.).

Widénin mukaan merikuljetuksissa mennään hyvin pitkälti sillä periaatteella, että rahalla saa.

– Kunhan rahtitaso on tarpeeksi korkea ja vakuutukset kunnossa, homma toimii, oli aluksen omistus sitten kotimainen tai ulkomainen, hän sanoo.

Eri asia on, jos kriisi on niin vakava, että voimaan tulevat poikkeuslait.

– Jos hallitus päättää ottaa poikkeuslait voimaan, silloin ei puhuta vain aluksista vaan myös satamista, ahtauksesta ja maakuljetuskalustosta.

Ulkomaisen rahan avulla toimintaa kehitetään

Widén kertoo, että Suomen lipun alla purjehtivien alusten määrä ei ole pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. 2000-luvulla Suomen viennistä 20 prosenttia ja tuonnista 40 prosenttia on seilannut Suomen lipun alla.

Tytäryhtiötalous on sen sijaan hänen mukaansa kasvanut varustamoissa. Tytäryhtiötalous tarkoittaa sitä, että alukset kulkevat Suomen lipun alla, mutta ne eivät ole täysin suomalaisessa omistuksessa.

Hän toivoo, että mahdollisimman suuri osa laivoista olisi suomalaisessa omistuksessa, mutta koska merikuljetukset ovat niin pääomaintensiivinen ala, tarvitaan usein globaalia pääomaa.

– Suomi on pienenä maana aika riippuvainen tytäryhtiötalousratkaisuista.

Widén näkee myös uhkia, jos varustamoilta vaaditaan liian suurta kotimaisuusastetta.

– Alan vaatimukset kasvavat. Jos ei haeta ulkomaista rahoitusta, toiminta ei kehity eikä päästä seuraavalle tasolle tekemään uusia investointeja, hän sanoo.

Kriisien ennaltaehkäisy on parasta huoltovarmuutta

Työ- ja elinkeinoministeriön valmiuspäällikkö Kari Klemm pitää Bo Österlundin herättämiä kysymyksiä Suomen huoltovarmuudesta tärkeinä. Hän korostaa, että globaalissa maailmassa Suomi ei ole yksittäinen saareke, joka erikseen voisi hoitaa asioita.

– Se kaunis ajatus, että yksin pyöritetään yhteiskuntaa, ei ole enää pitkään aikaan toiminut, Klemm sanoo.

Erityisen tärkeää Klemmin mielestä on pystyä ennakolta välttämään diplomatian keinoin erilaisia kriisejä, jotka voisivat vaikuttaa Suomen huoltovarmuuteen. Hän korostaa, että erityisesti Itämeren olisi tärkeä pysyä kulkukelpoisena.

Jos alusten kulku Itämerellä estyy jonkin turvallisuuspoliittisen tilanteen takia, on sillä Klemmin mukaan vaikutusta Suomen huoltovarmuuteen olivat laivat suomalaisessa tai ulkomaisessa omistuksessa.

“Markkinamekanismit luovat pohjan myös merenkulun ja päivittäistavaroiden huoltoon.”

Suurempi Suomen lipun alla kulkeva kauppalaivasto ei Klemmin mukaan muutenkaan takaisi toimivaa vientiä ja tuontia, koska nykyään monet kuljetusten toiminnot ovat hyvin verkottuneita. Vaikka Suomella olisi omat alukset, ne olisivat sidoksissa ja riippuvaisia muiden maiden satamatoiminnoista tai polttoaineista, kertoo Klemm.

Hänen mielestään ajattelu, että valtio tai työ- ja elinkeinoministeriö hoitaisi kaupan jakelua ei ole toimiva. Tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Klemmistä tärkeää on yhteistyö, jossa kansainvälisillä sopimuksillakin on osansa kuljetusten hoitamisessa.

Myös yksityisillä yhtiöillä on hänen mukaansa tärkeä rooli Suomen kuljetusten turvaamisessa.

– Yksityinen sektori hoitaa monia asioita mallikkaasti. Markkinamekanismit luovat pohjan myös merenkulun ja päivittäistavaroiden huoltoon.

Uusimmat