Uutiset

Ulkoministeriö Lännen Medialle: Suomi tavoittelee yhä arktisen alueen huippukokousta

Suomen tavoite on edelleen järjestää arktisten alueiden huippukokous Suomessa.

-Huippukokous on mukana maamme puheenjohtajuusohjelmassa. Suunnitteluasteella huippukokous ei kuitenkaan tällä hetkellä ole, kertoo Arktisen yhteistyön johtava asiantuntija René Söderman ulkoministeriöstä.

Presidentti Sauli Niinistö on ajanut aktiivisesti arktisen alueiden yhteistyön ja huippukokouksen asiaa. Hän kertoi esimerkiksi keväällä 2016 tunnustelleensa asiaa sekä Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

Arktinen alue oli puheenaiheena niin ikään Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin välisessä puhelinkeskustelussa maanantaina. Keskustelun sisällöstä ei kerrottu tarkemmin julkisuuteen.

-Asia on ollut paljon tasavallan presidentin ajatuksissa, Söderman lisää.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.), kertoo, että valiokunnalle ei ole raportoitu presidentti Niinistön ja presidentti Trumpin välisen puhelinkeskustelun sisällöstä.

-En tiedä käsiteltiinkö huippukokousasiaa presidenttien välisessä puhelinkeskustelussa. Kokousta kuitenkin edelleen tavoitellaan Suomeen, ja sen eteen on tehty töitä ja viritelty pitkin matkaa, hän toteaa.

Salolaisen mukaan kokouksen saaminen Suomeen olisi maan profiilille hyvä asia: Hän korostaa, että Suomi voi nimenomaan länsimaana edistää keskustelua idän ja lännen välillä.

Ulkoministeriön Söderman sanoo, että Suomi on valmis ripeään toimintaan, mikäli kokous ajankohtaistuu.

-Suomella on kokemuksia vaativistakin logistisista järjestelyistä. Huippukokouksia on laitettu pystyyn viikossakin, kuten esimerkiksi 1980-luvulla Bushin ja Gorbatshovin tapaaminen, Söderman muistuttaa.

Kokoukset ovat Arktisen neuvoston työnteon runkoa. Puheenjohtajuuskauden päättävä ulkoministerikokous järjestetään Suomessa keväällä 2019. Arktisen neuvoston virkamiestason kokouksia ja työryhmien kokouksia pidetään Suomessa yhteensä yli 20.

Suomi toimii parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi alkoi vuoden 2017 toukokuussa. Södermanin mukaan Suomen kausi on edennyt hyvin.

-Arktisten maiden yhteistyö on jatkunut kansainvälisestä tilanteesta huolimatta. Se oli tarpeeksi kireä jo vuosi sitten – eikä ole helpommaksi muuttunut. Tärkein asia on strategiatyö, jota tehdään parhaillaan.

Strategia ohjaa valmistuttuaan arktisen neuvoston työtä 2030-luvulle asti. Kansainvälisen tilanteen salliessa juuri nämä tavoitteet voitaisiin vahvistaa arktisessa huippukokouksessa.

Suomi on lähtenyt liikkeelle työssä ilmastokysymyksistä ja kestävän kehityksen kysymyksistä.

-Strategia olisi syytä saada maaliin. Ilmastokysymykset ja kestävä kehitys ovat ratkaisevia arktisen alueen ja maapallon tulevaisuudelle.

Arktisen neuvoston jäseniä ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Mukana yhteistyössä ovat myös alueen alkuperäiskansat kuten saamelaiset.

Asiasanat

Uusimmat