Uutiset

Unettomuutta ei kannata vähätellä – pahimmassa tapauksessa koko elämä saattaa kulua pienessä väsymystilassa

Elämänlaatu paranee huomattavasti, jos syy pitkäaikaiseen unettomuuteen selvitetään.
Markku Partisen mukaan unettomuudesta voi parantua. Kun nukkuu yönsä hyvin, jaksaa arjessakin paremmin.

 

Unettomuuden syitä etsitään usein myöhäisillan sometuksesta, huonosta patjasta tai kuumasta kesäyöstä, vaikka todellisuudessa unettomuudessa on kyse vakavammasta asiasta kuin yhdestä tai kahdesta huonosti nukutusta yöstä.

– Kun unettomuus johtuu olosuhteista, niin silloin ei puhuta unettomuushäiriöstä, Helsingin uniklinikan neurologi, professori Markku Partinen sanoo.

Hän kertoo, että Suomessa unettomuutta on pitkään vähätelty. Vasta viime vuosina on tajuttu, että kyse on sairaudesta: häiriöstä aivoissa.

Partinen kannustaakin selvittämään uniongelmat heti, kun niitä ilmaantuu, ettei väsymykseen totu. Vuosikausia jatkunut väsymys nimittäin vie ihmisestä tehot.

– Eräällä potilaallani todettiin narkolepsia, kun hän oli 70-vuotias. Hän ei kuitenkaan halunnut enää siinä vaiheessa hoitaa sairauttaan. Hän sanoi, että hän olisi tarvinnut apua silloin, kun hän oli työelämässä. Nainen oli koko ikänsä ponnistellut väsymyksen kanssa, vaikka se olisi voitu hoitaa, Partinen harmittelee.

 

Kymmenen prosenttia kärsii unettomuudesta

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista nukkui hyvin ja vain alle prosentti nukkui todella huonosti.

Partisen arvion mukaan kymmenen prosenttia ihmisistä kärsii pitkäkestoisesta unettomuushäiriöstä.

Unettomuushäiriöitä on lähes sataa eri laatua, muun muassa uniapnea, narkolepsia, krooniset kivut, unissakävely tai vaikkapa ahdistus.

Partisen mukaan noin 80 prosenttia narkolepsiaa sairastavista alkaa nukkua hyvin ja toimintakyky alkaa parantua, kun he saavat hoitoa. Uniapnean kohdalla prosenttiluku on 90.

– Hoidon avulla myös ahdistuksesta kärsivän elämä helpottuu ja unenlaatu paranee.

 

Ahdistus katkoo yöunia

Yksi unettomuushäiriön syy on aivojen yliaktiivisuus. Aivojen yliaktiivisuus voi liittyä joko toimeliaisuuteen tai ahdistukseen.

Esimerkiksi urheilijan aivot voivat käydä vielä yöllä isoilla kierroksilla ja unesta tulee katkonaista. Joillakin ahdistava asia, esimerkiksi läheisen kuolema tai lapsen ongelmat, pyörii mielessä, eikä uni vain tule.

Silloin ihminen käyttäytyy kuin eläin, joka on koko ajan valmiina. Sympaattinen hermosto pitää nimittäin eläimen valmiustilaa yllä.

– Kaikki, joilla on koira, tietävät, että koira nukkuu paljon. Vaikka omistaja hiipisi lähelle, koira vain raottaa hieman silmiään ja jatkaa uniaan, mutta jos koira kuulee vieraan äänen, se hätkähtää heti valppaana hereille.

Niin kuin ihminen, jota ahdistaa.

 

Tunteet näkyvät unen laadussa

Jokainen terve ihminen nukkuu silloin tällöin huonosti, Partinen sanoo. Hän toteaa, että mitä herkemmin asioihin suhtautuu, sitä helpommin asiat tulevat öisin mieleen.

– Tunteeton ihminen nukkuu yönsä hyvin, vaikka elämässä olisi vastoinkäymisiä. Jos silloin nukkuu huonosti, ihmisellä on terve sielunelämä.

Partisen mukaan ahdistukseen auttaa puhuminen. Ystävän kanssa pitäisi voida jakaa mieltä vaivaavat asiat. Jos ei jostain syystä halua tai voi jakaa asioitaan, ne voi myös kirjoittaa päiväkirjaan.

Ja jos kirjoittaminenkaan ei innosta, apua voi hakea muun muassa rentoutusharjoituksista. Jos sekään ei auta, apua saa terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta tai uniklinikoilta.

– Uniklinikoilla hoidetaan kaikentasoisia unihäiriöitä.

Partinen toteaa, että harmillisen usein ensimmäinen lääkäri, jolle unettomuudesta kertoo, määrää siihen unilääkettä viikon kuuriksi.

– Pian edessä on taas uusi uneton jakso ja uusi resepti.

Kun sama jatkuu tarpeeksi pitkään, lääkkeen määrää nostetaan ja kierre on valmis. Lopulta ihminen nukkuu huonosti, vaikka ottaisi unilääkkeen.

– Unilääke ei ole oikea ratkaisu. Unettomuuden syy täytyy aina selvittää, ja jos se on ahdistus, niin siitäkin voi päästä eroon.

Kaupallinen yhteistyö