Uutiset

Unettomuutta, stressiä ja syrjintä mielessä heti aamuisin, perustelee erotettu Kittilän kunnanjohtaja – Vaatii työsyrjinnästä 20 000 euron korvauksia

Kittilän erotettu kunnanjohtaja Anna Mäkelä ei itse ollut käräjäoikeudessa paikalla torstaina. Hänen asianajajaansa kuultiin videoyhteyden välityksellä.
Kittilä-käräjillä oli vuorossa asianomistajan, kunnanjohtaja Anna Mäkelän loppulausunto. Sen esitti videoteitse Mäkelän asianajaja John-Henrik Spåre. Kuva: Anssi Jokiranta

Syrjintä oli jatkuvaa, pitkäkestoista ja aiheutti unettomuutta ja stressiä. Se oli mielessä heti aamulla, kun heräsi ja illalla nukkumaan mennessä.

Näin perusteli työsyrjinnästä 20 000 euron vahingonkorvausvaatimusta Kittilä-käräjillä Rovaniemellä erotetun kunnanjohtajan asianajaja John-Henrik Spåre.

Kittilän kunnanvaltuuston erottama mutta korkeimman hallinto-oikeuden virkaansa palauttama kunnanjohtaja Anna Mäkelä ei ollut käräjillä paikalla, ja asianajajaakin kuultiin videoyhteyden välityksellä.

Päivä oli varattu käräjillä asianomistajana olevalle Mäkelälle.

Mäkelän asianajaja yhtyi Mäkelän irtisanomisasiassa syyttäjien keskiviikkona ilmoittamiin rangaistusvaatimuksiin. 27 Kittilän kunnan entiselle ja nykyiselle luottamushenkilölle vaaditaan törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja työturvallisuus- ja työsyrjintärikoksista ehdollisia vankeustuomioita.

Syyttäjien mielestä syyllisyyden aste vaihtelee niin, että päätekijälle vaaditaan vähintään 8 kuukauden vankeusrangaistusta. Vähäisemmässä määrin tapahtumavyyhdissä mukana olleille syyttäjät vaativat vähintään kuuden tai vähintään viiden kuukauden vankeustuomioita.

Työrikoksista syytteessä luottamushenkilöistä on 14, pääasiassa kunnanhallituksen jäseniä. Kunnanhallitus toimii kunnanjohtajan esimiehenä, ja siten työnantajan roolissa.

Pitkäkestoinen syrjintä nostaa korvausvaatimusta

Työsyrjintärikoksista määrätyt vahingonkorvaukset ovat enimmillään olleet muutamia tuhansia euroja.

Spåre perusteli taulukkokorvaukset ylittävää vahingonkorvausvaatimusta syrjinnän pitkäkestoisuudella ja sen vaikutuksilla Anna Mäkelän terveyteen.

– Korvausvaatimus on kohtuullinen ottaen huomioon, että kyseessä on kaikkea muuta kuin normaali työsyrjintärikos, sanoi Spåre.

Anna Mäkelän mielestä syrjintä alkoi joulukuussa 2013 hänen tekemänsä tutkintapyynnön jälkeen ja sitä jatkui marraskuuhun 2014 kun kunnanvaltuusto irtisanoi hänet.

Mäkelä teki tutkintapyynnön kunnan omistaman hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren toiminnasta. Palosaaren epäiltiin salanneen Levin hissihankinnassa tarjouspyyntötietoja.

Palosaari oli syytteessä luottamusaseman väärinkäytöstä, mutta Lapin käräjäoikeus hylkäsi syytteen viime kesäkuussa. Päätöksestä on valitettu hovioikeuteen.

Uhkailua, työtehtävien vaikeuttamista, tervehtimättä jättämistä

Vankeusrangaistuksia Mäkelän erottamisesta ajava syyttäjä esitteli Kittilä-käräjillä keskiviikkona, miten luottamushenkilöt eri tavoin syyllistyivät työturvallisuus- ja työsyrjintärikokseen.

Rikoksen tapahtumakuvauksissa kyse oli painostamisesta, arvostelusta, uhkailusta, tervehtimättä jättämisestä, työtehtävien vaikeuttamisesta, aikataulultaan mahdottomien työtehtävien antamisesta kunnanjohtajalle.

Syyttäjä oli jopa laatinut laskelman, miten eri luottamushenkilöt olivat tällaiseen toimintaan syyllistyneet.

– Kunnanjohtajan on siedettävä kritiikkiä, mutta tässä tekotapa ylittää kirkkaasti sen rajan, mikä on asiallista kritiikkiä, sanoo Spåre

Spåren mielestä työsyrjinnässä ja myös työturvallisuusrikoksessa kyseessä oli kosto Annan Mäkelän tekemästä tutkintapyynnöstä.

– Dramaattinen muutos käyttäytymisessä Mäkelää kohtaan tapahtui tutkintapyynnön jälkeen. Aiemmat 3,5 vuotta olivat aivan erilaista aikaa, sanoi Spåre.

Uusimmat