Uutiset

Unkarin opposition voi olla vaikea kammeta Fidesziä vallasta, vaikka se voittaisi sunnuntain vaalit – asiantuntijan mukaan edessä olisi "pitkä ja kivinen tie"

Unkarin sunnuntain vaalit voivat tietää vaikeuksia myös Suomen Nato-jäsenyyden hakemiselle, jos valtapuolue Fidesz voittaa ja pääministeri Orban jatkaa virassaan.
Viime viikkojen keskeinen riidanaihe on ollut Orbanin Venäjä-myönteisyys Ukrainan sodan varjossa. Lehtikuva// AFP / ATTILA KISBENEDEK

Sunnuntaina Unkarissa järjestettävien parlamenttivaalien tulosta jännitetään myös muualla Euroopassa, sillä Unkaria hallitseva Fidesz-puolue ja sen pääministeri Viktor Orban ovat jo vuosien ajan heittäneet kapuloita läntisen yhteistyön rattaisiin niin EU:ssa kuin sotilasliitto Natossakin.

Länsimaita on huolestuttanut Unkarin demokratian tila Fideszin ulottaessa marionettinarujaan yhä syvemmälle yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin. Unkaria on raivostuttanut EU-rahoituksen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen, mikä on tulehduttanut välit muun muassa asiaa ajaneeseen Suomeen.

Viime viikkojen keskeinen riidanaihe on ollut Orbanin Venäjä-myönteisyys Ukrainan sodan varjossa. Unkari on kieltäytynyt rajanaapurinsa sotilaallisesta tukemisesta Venäjän hyökkäystä vastaan ja on ainoana Nato-maana kieltänyt aseavun kuljetukset alueensa kautta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut Orbania valitsemaan, kenen puolella Unkari on.

Unkarin hajanaisuudesta kärsinyt oppositio on saanut tällä kertaa yhdistettyä rivinsä pääministeriehdokas Peter Marki-Zayn taakse. Tie vaalivoittoon sunnuntaina on oppositiolle silti haastava, sillä mediakenttä on ylivoimaisesti Fideszin liittolaisten hallussa.

Jos oppositio kuitenkin yltää vaikeuksista huolimatta vaalivoittoon, seuraavaksi vuorossa olevat hallituksen muodostaminen ja maan kääntäminen Fideszin valitsemalta polulta ovat vielä vaikeampia tehtäviä, arvioivat asiantuntijat STT:lle.

–  Jos oppositio voittaa, heillä on edessä todella pitkä ja kivinen tie, että Unkari saadaan takaisin demokratian tielle, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, unkarilaissyntyinen Katalin Miklossy.

Fideszillä paljon valtaa, vaikka häviäisi vaalit

Oppositiopuolueiden yhteiseen ohjelmaan on kirjattu Unkarin kuuluminen länsimaihin ja Venäjän vaikutusvallan selvä torjuminen. Lisäksi ohjelmassa mainitaan laillisen järjestyksen palauttaminen ja lehdistönvapaus.

Ensimmäisenä haasteena on oppositiokoalition kirjavuus. Orbania ja Fidesziä vastustava Yhdessä Unkarin puolesta -liittouma sisältää kirjavan joukon puolueita oikeasta vasempaan laitaan. Hallituksen muodostaminen ei käy käden käänteessä, vaikka vaalivoitto tulisikin.

–  Mutta ensin pitää kaataa karhu, sitten vasta pohditaan millainen hallitus tulee ja pystyykö se hallitsemaan, sanoo Turun yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen.

Jos yhteistyökykyinen hallitus kuitenkin saadaan muodostettua, ovat edessä vielä tätäkin jyrkemmät esteet, joita Fidesz-puolue on pitkän valtakautensa aikana pystyttänyt unkarilaiseen yhteiskuntaan. Puolue on pala kerrallaan kaapannut lojalistiensa haltuun keskeisiä instituutioita kuten oikeuslaitosta, pankkeja, yliopistoja ja yritysmaailmaa. Myös valtion omaisuutta on kepulikonstein siirretty puolueen tukijoiden taskuun.

Miklossyn mukaan Orban on pyrkinyt luomaan Unkariin todellisen ”syvävaltion”. Tällä tutkija tarkoittaa, että merkittävä osa valtion vallankäytön välineistä pysyisi edelleen Fideszin kontrollissa, vaikka puolue häviäisikin vaalit.

Tutkijan mukaan muutos vaatii radikaaleja toimia

Myös Turun yliopiston Nyyssönen näkee tilanteen vaikeana.

–  Fidesz on sementoinut asemiaan erilaisilla kikoilla ja etukäteen varautunut siihen, että jos se häviää vaalit, niin tuleva hallitseminen on vaikeaa, kertoo Nyyssönen.

Jotta oppositio voisi puuttua tähän, se tarvitsisi vähintään kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista. Tämä raja täytyy ylittyä, jotta esimerkiksi perustuslakiin voitaisiin tehdä muutoksia ja valtakunnansyyttäjää voitaisiin vaihtaa.

Kahden kolmasosan vaalitulos ei näytä millään tavalla oppositiolle mahdolliselta, sillä vaalijärjestelmä suosii valtapuoluetta ja Fidesz johtaa yhä kaikissa kannatusmittauksissa. Unkarin suunnan perusteellinen muuttaminen vaatisi Miklossyn mukaan yhtä radikaalia muutosta yhteiskuntaan kuin kommunismin romahdus vuonna 1989.

–  On niin monta asiaa, jotka ovat varmasti Fideszin käsissä (vaalituloksesta riippumatta). Tarvittaisiin järjestelmämuutos. Siinä tarvitaan sitä, että EU katsoo sormien läpi, sillä tällaista järjestelmämuutosta ei voi tehdä demokraattisesti. Esimerkiksi omistusoikeuteen on pakko kajota, jotta voidaan valtion omaisuutta saada takaisin.

Tämän mittakaavan muutos ei näytä todennäköiseltä. Miklossy näkee kuitenkin toivonpilkahduksen siinä, että vaikka Fidesz jatkaisi vallassa, sen asema ei ole yhtä ylivoimainen kuin tähän asti. Tutkija pitää erittäin epätodennäköisenä, että Fidesz voittaisi kahden kolmasosan enemmistöä.

–  Parlamentille tulee mahdollisesti taas käyttöä. Tähän asti se on ollut kumileimasin, koska Fideszin takana on ollut niin valtava enemmistö, ettei juuri mistään lakimuutoksista tai päätöksistä ole tarvinnut keskustella. Nyt jos paikat jakautuvat lähes tasan, on pieni toivo siitä, että parlamentti alkaa taas toimia niin kuin sen olisi pitänyt, tutkija sanoo.

Suomen Nato-jäsenyyden hyväksyntä epävarmaa

Suomen kannalta keskeisin kysymys Unkarin vaaleissa lienee se, miten vaalitulos vaikuttaa sotilasliitto Naton jäsenyyden mahdolliseen hakemiseen. Uuden jäsenen hyväksyntä liittoumaan vaatii ratifioinnin kaikilta jäsenmailta, joihin myös Unkari kuuluu.

Orbanin hallinnon suhtautumista Suomen tai Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen pidetään suurena kysymysmerkkinä. Unkarin välit Suomeen happanivat erityisesti EU:n oikeusvaltiokysymyksistä käydyissä väännöissä.

Vaikka EU:n sisäiset kädenväännöt ja Naton jäsenten turvallisuuspoliittiset erimielisyydet on perinteisesti pidetty erillä toisistaan, mitään takeita ei ole siitä, etteikö Unkari käyttäisi Nato-jäsenyyttä vipuvartena EU-areenalla.

–  Voisi sanoa, että Orban on osoittanut olevansa arvaamaton poliitikko. Kun esimerkiksi jokin EU:n ulkopoliittisesti hankala asia on vaatinut konsensusta, Unkari on useita kertoja päässyt rikkomaan tätä, Nyyssönen sanoo.

Nyyssönen ei tässä vaiheessa kuitenkaan pidä riskin realisoitumisen todennäköisyyttä kovin suurena.

–  Ei se ole mikään mahdottomuus, periaatteessa Unkari pystyy kiristämään oikeusvaltiomenettelyllä ja on riski, että se ei huoli Suomea Natoon, mutta lähtisin siitä, että tämä on spekulaatiota enkä haluaisi sitä erityisen vakavasti ottaa. Mutta jos näin käy, pidän sitä erittäin kierona toimintana, Nyyssönen sanoo.

Aleksanteri-instituutin Miklossy ei ole yhtä optimistinen, sillä häntä huolettavat Orbanin lämpimät suhteet Venäjään. Unkarin riippuvuus Venäjän halvasta kaasusta voi altistaa sen presidentti Vladimir Putinin painostukselle.

–  Ei (Suomen Nato-jäsenyys) ainakaan tule olemaan läpihuutojuttu, johtuen Unkarin ja Venäjän läheisistä suhteista. Unkari on pitkän aikaa edustanut EU-tasolla ja todennäköisesti myös Nato-tasolla Venäjän intressejä, Miklossy sanoo.

Miklossyn mukaan tämä ei välttämättä näkyisi Suomen jäsenyyden täystyrmäyksenä vaan jahkailuna, jossa Unkari vetoaisi siihen, ettei Venäjää kannata kriisitilanteessa ärsyttää.

–  Toisaalta Unkari on riippuvainen Natosta, joten se lopulta ehkä myöntyy, mutta tekee asian hankalaksi Suomelle.

Paine Unkaria kohtaan eurooppalaisten kumppanien suunnalta on kasvamassa. Unkarin järjestämä Visegrad-ryhmän eli V4:n tapaaminen peruuntui Puolan ja Tshekin vetäydyttyä siitä vastalauseena Unkarin toiminnalle Venäjän suhteen.

Uusimmat

Fingerpori

comic