Uutiset

Unkarin suurlähettiläs puolustaa Suomeen kohdistettua arvostelua – "EU-tukia ei voi kytkeä oikeusvaltiokehitykseen"

Unkari on viime päivinä arvostellut Suomea. Unkarin suurlähettilään mukaan kyse on vain kritiikkiin vastaamisesta.
Unkarin Suomen-suurlähettiläs György Urkuti sanoo Unkarin vain vastanneen maata kohtaa esitettyyn kritiikkiin. Kuva: Unkarin Suomen-suurlähetystö
Unkarin Suomen-suurlähettiläs György Urkuti sanoo Unkarin vain vastanneen maata kohtaa esitettyyn kritiikkiin. Kuva: Unkarin Suomen-suurlähetystö

Euroopan unioni ei tule onnistumaan tavoitteessaan kytkeä aluekehitystukien eli koheesiorahojen maksatus kysymykseen oikeusvaltiosta. Näin arvioi Unkarin Suomen-suurlähettiläs György Urkuti.

Tukien kytkeminen oikeusvaltioperiaatteeseen on yksi Suomen tärkeimmistä tavoitteista puolivuotisella puheenjohtajuuskaudella.

– Monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymiseen vaaditaan Eurooppa-neuvostossa yksimielinen päätös, ja jokaisella jäsenmaalla on yksi ääni. Suomi on puheenjohtajamaana asettanut oikeusvaltiokehityksen yhdeksi päätavoitteekseen, mikä on hyvä asia, ja myös Unkari on sitoutunut siihen. Eri asia on, voiko sitä kytkeä EU-tukiin. Mielestämme ei voi, koska koheesiotukien tarkoituksena on vähentää alueiden välisiä eroja, joten niiden kytkeminen oikeusvaltiokysymykseen olisi itsessään oikeusvaltioperiaatteen vastaista, Urkuti sanoo Lännen Medialle.

Urkuti myöntää, että tukien leikkaaminen olisi Unkarille haitallista mutta ei pidä sitä kohtalonkysymyksenä.

– Tuet ovat tärkeitä julkisen sektorien investointien kannalta. Yleiselle talouskehitykselle niiden merkitys ei ole niin suuri, koska siinä pohjana on teollisuus.

Unkarin talouskasvu oli Suomen ulkoministeriön raportin mukaan vuonna 2018 EU-maiden kärkeä ja talouden uskotaan kasvavan vahvasti myös tänä vuonna.

Suurlähettilään mielestä keskustelu oikeusvaltion tunnusmerkeistä on politisoitunut. Hänen mukaansa jo nykyisin oleva rikkomusmenettely on riittävän tehokas mekanismi turvaamaan unionin sääntöjen noudattaminen.

– Riidat on tähän asti ratkaisu komission ja Unkarin välisissä keskusteluissa ja jos ne ovat päätyneet EU-tuomioistuimeen, Unkari on noudattanut sen ratkaisuja.

Puolan ja Unkarin lisäksi oikeusvaltio-ongelmia on myös muualla

Oikeusvaltioperiaatteen alla käsitellään erilaisia kysymyksiä. Käsite on laaja, eikä sitä ole EU:ssa kovin tarkkaan määritelty.

– Puolassa keskustelu koskee tuomioistuimia ja tuomareita ja jonkinasteista poliittista puhdistamista. Isoja tuomarijoukkoja on laitettu eläkkeelle kerralla ja se on ehdottomasti ongelmallista, kertoo Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta.

Keskeinen osa oikeusvaltioperiaatetta on se, että tuomaria ei voi irtisanoa kesken kauden. Lisäksi tuomareiden valinta on oltava riippumatonta, eikä tuomioistuintoimintaa saa ohjata poliittisesti.

– Unkarissa ongelmat ovat erilaisia ja kohdistuvat paljon kansalaisyhteiskuntaan. Yliopistot ja tutkijat ovat tiukoilla, lehdistönvapaus tosi rajattua ja oppositio alkaa olla kadoksissa. Se on ihan yhtä vaarallista.

Vaikka keskustelua käydään paljon näiden kahden valtion tilanteesta, ongelmia on myös muualla. Ne voivat liittyä esimerkiksi korruptioon, kuten siihen, että korruptiorikoksia ei tutkita.

– Ne ovat EU:n kannalta isoja asioita, koska maihin menee paljon EU-rahaa ja EU haluaisi tietää, että se käytetään oikein. Myös yrityksille on tärkeää, että jos heihin sijoitetaan ja joku vie rahat, on olemassa tuomioistuin, jonne voi valittaa ja luottaa siihen, että siltä saa riippumattoman päätöksen.

Suomi on torjunut Unkarin arvostelun

Puheenjohtajamaa Suomen ja Unkarin suhteet ovat rakoilleet pääministeri Viktor Orbánin ja tämän Fidesz-puoluetta lähellä olevan median kyseenalaistettua Suomen oman aseman oikeusvaltiona. Perusteluina on käytetty muun muassa sitä, että Suomessa perustuslakia tulkitsevat poliitikot erillisen perustuslakituomioistuimen sijaan sekä presidentin valtaa tuomarien nimittämisessä. Myös Suomen Akatemian itsenäisyyttä on kyseenalaistettu.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen on torjunut arvostelun.

– Suomessa on hyvä ja riippumaton oikeusjärjestelmä. Neuvottelut ehdollisuuden luomisesta EU-varojen vastaanottamisen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen välille jatkuvat. Tavoitteena on saada aikaan tehokas mekanismi, jossa EU:n rahoitus kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen (LM 25.7.).

Unkari haluaa pääministeri Viktor Orbánin johdolla estää EU-tukien liittämisen oikeusvaltioperiaatteeseen. Suomi on puheenjohtajamaana ajanut tukiperusteiden uudistamista. Kuva: GEOFFROY VAN DER HASSELT / POOL
Unkari haluaa pääministeri Viktor Orbánin johdolla estää EU-tukien liittämisen oikeusvaltioperiaatteeseen. Suomi on puheenjohtajamaana ajanut tukiperusteiden uudistamista. Kuva: GEOFFROY VAN DER HASSELT / POOL

“Ei riitaa Suomen ja Unkarin välillä”

Urkuti kiistää Suomen ja Unkarin ajautuneen riitaan oikeusvaltion määrittelyssä.

– Kyse ei ole kiistasta vaan keskustelusta. Unkari ei ole kyseenalaistanut Suomen järjestelmää, sillä jokaisella jäsenmaalla on asiassa omat perinteensä. Olemme vain vastanneet Unkariin kohdistettuun kritiikkiin. Jopa Suomen kaltaisella valtiolla voi olla parantamisen varaa oikeusvaltiokysymyksessä.

EU:n tulisi Urkutin mukaan keskittyä asioihin, joissa olisi löydettävissä yksimielisyys. Esimerkiksi maiden välinen taakanjako turvapaikanhakijakysymyksessä ei ole tällainen.

Eikö taakanjaosta ole yritetty sopia siksi, että se kohtelisi jäsenmaita tasa-arvoisesti? Tällä hetkellä osa jäsenmaista kantaa turvapaikanhakijoista muita suuremman vastuun, mitä pidetään epäreiluna.

– Taakanjako ei ole johtanut mihinkään. Visegrád-maat ja eräät muut Itä-Euroopan ja jotkin Keski-Euroopan maat eivät halua osallistua taakanjakoon. EU:n kannattaisi keskittyä asioihin, joissa voidaan saada aikaan ratkaisuja, kuten ulkorajavalvonnan tehostamiseen, Urkuti vastaa.

Maiden ystävyys jatkuu arvostelusta huolimatta

Suomen ja Unkarin suhteet eivät suurlähettilään mielestä ole saaneet pysyviä lommoja viime aikojen sanailusta.

– Maidemme välillä on pitkäaikainen ystävyys ja kielisukulaisuus. Meillä on myös ollut samankaltaisia koettelemuksia itänaapurin suhteen. Yhdistäviä tekijöitä on paljon, kuten ystävyyskaupunkitoiminta. Unkari on suomalaisille myös suosittu matkailukohde. Keskustelulla EU:n tulevaisuudesta on vaikutuksia, mutta vain rajoitettuja vaikutuksia, Urkuti muotoilee.

Uusimmat