Hallitusneuvotteluissa on nyt mukana useita kantahämäläisiä neuvottelijoita. Vasemmistoliiton riihimäkeläinen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen uskoo, että siitä on hyötyä maakunnalle.
– Voimme siellä edistää myös hämäläisille tärkeitä asioita.
Myös SDP:n hämeenlinnalainen kansanedustaja Johannes Koskinen arvioi, että esimerkiksi väylähankkeisiin, tiestöön ja raiteisiin, löydetään hallitusohjelman yhteydessä ratkaisuja.
– Joukkoliikenteen edistäminen on tärkeää ilmaston kannalta, mutta myös työllisyyskysymyksenä.
Hän pitää hyvänä sitä, että nyt tekeillä oleva hallituspohja on alueellisesti kattavampi kuin pohja, joka olisi syntynyt, jos hallitukseen päätyisivät SDP ja kokoomus.
– Silloin olisi syntynyt maatieteellinen oppositio, koska keskusta ja perussuomalaiset ovat vahvoja samoilla alueilla.
“Hallituksissa ollut mukana myös häviäjiä”
Alustavissa tunnusteluissa mukana ollut hämeenlinnalainen kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) arvioi, että kokoomus pelasi itsensä ulos vetämällä jopa aikaisempaa oikeistolaisempaa linjaa.
– Kokoomus ei ollut valmis joustamaan mistään. Uskon, että tältä pohjalta voi saada aikaan yhtenäisemmän hallituksen kuin pari aikaisempaa ovat olleet.
Filatov huomauttaa, että Suomen hallituksissa on kautta aikojen ollut mukana myös häviäjiä. Hänen mielestään keskustan mukaantulo oli loppujen lopuksi odotettu ratkaisu.
Keskusta laati kymmenen kohdan ohjelman, jonka pohjalta voisi lähteä hallitukseen. Filatov ja Koskinen ennustavat, että erityisesti vääntöä tulee verotuskysymyksistä. Yhtenä keskustan teeseistä oli, ettei yrittäjien ja yritysten verotusta saa kiristää.
– Kun verotuloja pitää kuitenkin saada lisää hyvinvointiyhteiskunnan takaamiseksi, eikä palkansaajien verotusta voi kiristää, pelivaraa jää vain vähän.
Koskinen veikkaa, että neuvotteluissa vääntöä tulee myös maatalous- ja ympäristöpolitiikasta.
– Niissähän keskusta ja vihreät ovat perinteisesti olleet eri linjoilla.
Sote-uudistuksen monialaisuus mietityttää
Hallitusneuvottelujen vetäjä Antti Rinne (sd.) korosti tiedotustilaisuudessa useaan otteeseen, että isojen uudistusten, kuten sosiaali- ja terveysuudistus ja sosiaaliturvauudistus eli sote ja sotu, valmistelun pitäisi tapahtua parlamentaarisesti, eli myös opposition pitäisi päästä vaikuttamaan niihin.
Filatov ja Koskinen korostavat, että aikaisemmilla hallituskausilla, Sipilän hallitusta lukuun ottamatta, se on ollut tapana.
– Esimerkiksi sotu-uudistus on niin massiivinen kokonaisuus, ettei sitä pystytä viemään läpi yhdessä hallituskaudessa. Pelkästään erilaisia Kela-tukia on nyt yli sata. Jos tällainen pyritään runnomaan pikavauhtia, syntyy vain samantyyppistä sotkua kuin sotessa, Filatov pohtii.
Keskustan listalla on sote-uudistuksen jatko 18 monialaisessa maakunnassa.
Demareille 18 sote-aluetta tuntuisi käyvän, mutta monialaisuus mietityttää.
– Ensivaiheessa uudistuksen pitää koskea vain sote-palveluita. Kakkosvaiheessa voidaan pohtia muita maakunnallisia palveluita ja mahdollista verotusoikeutta, Koskinen linjaa.
Vasemmistoliiton toive toteutuu
Vasemmistoliitolle mieluisin hallituskokoonpano näyttää nyt olevan toteutumassa.
– Tämä on juuri se kokoonpano, jota toivoimme, Aino-Kaisa Pekonen iloitsee.
Hän arvioi silti, ettei neuvotteluista tule helppoja.
– Kaikilla meillä on kynnyskysymyksiä, mutta tältä pohjalta on kuitenkin parempi edetä kuin, että kokoomus olisi mukana.
Hän korostaa, ettei vasemmistoliitto kategorisesti sulkenut yhtään hallituskumppania pois.
– Sen sijaan kokoomus olisi sulkenut vasemmistoliiton ulos.
Kaikille samat kysymykset
Vihreiden hämeenlinnalainen kansanedustaja Mirka Soinikoskikaan ei odota helppoja neuvotteluja, mutta kiittelee avoimuutta, jolla hallituksen muodostaminen lähti liikkeelle.
– Kaikille esitettiin samat kysymykset. Meille jäi aikaa tehdä pikainen jäsenkysely, jonka pohjalta voimme neuvotteluissa toimia.
Hän olettaa, että hallitusohjelmassa painotetaan ilmastokysymyksiä.
– Lähdimme tekemään ilmastovaaleja, jotka voitimme.
Myös sekä maakunnat että suurten kaupunkien tarpeet tulisi hallitusohjelmassa ottaa huomioon.
– Nykyisen väestökehityksenkin kannalta se on tärkeää, ettei synny vastakkainasettelua. FL
