Uutiset

Uuden selvityksen mukaan kaukolämpömarkkinat pitäisi avata kilpailulle, mutta ei samalla tavalla kuin sähköverkkoja

Tehokkain keino avata lämmitysmarkkinoita on välttää raskasta sääntelyä, korostaa Energiateollisuus ry.

Energia-alan etujärjestö luovuttaa tänään tiistaina ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) konsulttiyhtiö Pöyryllä teetetyn selvityksen.

-Velvoittavaa lisäsääntelyä ei tarvita, vaan uuden lainsäädännön pitäisi olla mahdollistavaa, jotta asiakas voi valita, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä korostaa Lännen Medialle.

Selvityksen mukaan lämpömarkkinat tulee avata kilpailulle, mutta ei samalla tavalla kuin sähkö- ja kaasuverkkoja. Sähkön kilpailussa Pohjoismaat ovat yhtä markkinaa.

Kuluttajan pitäisi saada valita

Kaukolämmön ympärillä käy nyt kiivas keskustelu, että verkot avattaisiin kilpailulle. Energiateollisuus ry selvitti erilaisia markkinamalleja, joilla avaamisen voisi toteuttaa.

Jukka Leskelän mukaan avaamisella ei saavuteta hirveästi hyötyä, koska kaukolämpöverkot ovat paikallisia.

-Suomessa on satoja kaukolämpöverkkoja, joista jokainen olisi oma markkinansa. Nämä ovat liian pieniä markkinapaikkoja.

Kilpailua kuitenkin tarvitaan, jotta kuluttaja voi tulevaisuudessa valita, minkälaista lämpöä ostaa.

-Kun nykyään lämpöä ostetaan kilowattitunteina, niin asiakas voi jatkossa ostaa uusiutuvaa kaukolämpöä tai hukkalämpöä. Palveluntarjoaja vain huolehtii, että tuote on olemassa. Energian pitää olla silti luotettavaa ja edullista: näistä ei voida tinkiä.

Kuluttaja voi hukkalämmön hyödyntämisellä saada säästöä kaukolämpölaskuunsa.

Esimerkiksi pienessä Mäntsälän kaupungissa merkittävä osa kaukolämmöstä tulee datakeskuksesta.

-Mäntsälässä on pystytty laskemaan kaukolämmön hintaa pari kertaa sen jälkeen, kun ratkaisu otettiin käyttöön. Hukkalämmön hyödyntäminen hillitsee nousupaineita.

Hukkalämpö kiinnostaa yhtiöitä

Kaukolämmönjakeluyhtiöthaluavat ostaa nykyistä enemmän hukkalämpöä eli etsiä lämmönlähteitä oman tuotantonsa ulkopuolelta.

Esimerkiksi taloyhtiöiden ja kauppakeskusten toivotaan myyvän kaukolämpöverkkoon entistä enemmän hukkalämpöä eli ihmisten ja koneiden synnyttämää ylijäämälämpöä.

-Yhä enemmän on otettu käyttöön jätevesien, datakeskusten ja jopa kerrostalojen hukkalämpöjä. Juuri tässä on kaukolämpöyhtiöiden suuri mielenkiinto: miten paljon ja miten tehokkaasti hukkalämpöä voidaan hyödyntää lisää.

Esimerkiksi kauppakeskuksissa lämpötila tahtoo nousta. Niissä on jäähdytysjärjestelmä, ja lopputuloksena rakennuksesta valuu lämpöä ulos kovillakin pakkasilla.

-Tätä lämpöä pitäisi hyödyntää kaukolämpöjärjestelmässä. Se on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Hukkalämmön käyttöönotto kaikkien etu

Kun kaukolämpöyhtiön ei tarvitse polttaa polttoaineita, kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

-Hukkalämmöt lisäävät mahdollisuutta vähentää päästöjä, ja se on kaikkien suomalaisten etu, Leskelä toteaa.

Nykyään jo kolmasosa siitä kaukolämmöstä, jota yhtiöt myyvät, on jonkun muun kuin verkonhaltijan tuottamaa. Tämä on tuttua erityisesti teollisuuspaikkakunnilla.

Leskelä vakuuttaa, että yhtiöiltä tulee lisää läpinäkyvyyttä eli julkiset periaatteet, miten hukkalämpöä ostetaan.

-Lähes kaikki kaukolämpöyhtiöt ovat valmiita julkaisemaan periaatteet hukkalämmön ostamiseksi jo vuoden sisällä.

Suomessa on yli 300 lähinnä kuntien, kaupunkien ja valtion omistamaa kaukolämpöjärjestelmää. Kaukolämpöyhtiöitä on noin 150.

Lähes kolme miljoonaa suomalaista asuu kiinteistössä, jossa on kaukolämpö. Se on isoissa kaupungeissa ja pienten kuntien kuntakeskuksissa ylivoimaisesti käytetyin lämmitysmuoto.

 

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic