Uutiset

Uudet asunnot ovat tuottoisaa vuokrabisnestä kasvukeskuksissa – "Kun taloja on lähdetty rakentamaan asunto-osakeyhtiöiksi, yllättäen väliin onkin tullut sijoitusyhtiö"

Yksin asuvien Suomeen pitäisi rakentaa 700 000 uutta asuntoa. Asuntosijoitusyhtiöt tienaavat hyvin uusilla kerrostalokohteilla, sillä vuokra-asuminen lisääntyy kasvukeskuksissa. Neliöt vähenevät, mutta vuokrat nousevat. Kojamon liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä yli 95 miljoonaa euroa ja voitto ennen veroja yli 50 miljoonaa euroa.
Suurin osa uusista vuokra-asunnoista nousee pääkaupunkiseudulle. Asuntosijoitusyhtiö Kojamo osti keväällä Helsingin Kalasatamasta rakenteilla olevan kerrostalon rakennusyhtiö SRV:ltä. 31-kerroksisesta tornista tulee Suomen korkein vuokratalo. Kuva: Arttu Laitala
Suurin osa uusista vuokra-asunnoista nousee pääkaupunkiseudulle. Asuntosijoitusyhtiö Kojamo osti keväällä Helsingin Kalasatamasta rakenteilla olevan kerrostalon rakennusyhtiö SRV:ltä. 31-kerroksisesta tornista tulee Suomen korkein vuokratalo. Kuva: Arttu Laitala

Vuoteen 2040 mennessä Suomeen pitäisi rakentaa noin 700 000 uutta asuntoa, joista puolet tarvitaan pääkaupunkiseudulla. Tämä käy ilmi VTT:n raportista, jossa on selvitetty asuntojen tuotantotarvetta vuosina 2020–2040.

Jotta tavoitteeseen päästään, vuositasolla Suomeen pitäisi rakentaa noin 35 000 uutta asuntoa.

– Hurjimmat rakennusvuodet olivat 2018–2019, jolloin Suomeen rakennettiin 45 000 uutta asuntoa. Nyt näistä luvuista on tultu alemmas. Uusista asunnoista noin kaksi kolmasosaa on kerrostaloasuntoja, VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio sanoo.

Uusien asuntojen tarvetta lisäävät yhteiskunnalliset muutokset, kuten yhden hengen kotitalouksien määrän kasvu sekä nuorten itsenäistyminen ja muutto omaan kotiin.

Vapaille vuokramarkkinoille ovat tulleet myös opiskelijat, jotka asuvat soluasuntojen sijasta kerrostaloyksiöissä.

Tämä näkyy myös siinä, että uusiin kerrostalokohteisiin rakennetaan erityisen paljon yksiöitä ja kaksioita. Samaan aikaan kerrostaloasuntojen koot ovat pienentyneet.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 valmistunut kerrostalo­asunto on keskimäärin viidesosan pienempi kuin vuonna 2009 valmistunut asunto. Tämä johtaa siihen, että kasvukeskuksissa asutaan varsin ahtaasti.

– Vaikka syntyvyys laskee, niin aikuisväestön määrä kasvaa, ja se lisää uusien asuntojen tarvetta. Kun opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin, heidän ei enää kannata asua soluasunnossa, vaan omassa vuokrayksiössään. Tämä osaltaan lisää vuokra-asuntojen kysyntää, Vainio lisää.

Sijoitusyhtiöt muuttavat uudet asunnot vuokrakodeiksi

Pääkaupunkiseudulla kovan rahan kerrostaloasuntoja on noussut muun muassa Jätkäsaareen ja Kalasatamaan.

Karkeasti ottaen uudet kohteet menevät yksityisille asuntosijoittajille tai asuntosijoitusyhtiöiden omistukseen. Sijoitusyhtiöiden ostamat asunnot palautuvat takaisin markkinoille vuokra-asuntoina.

– Nyt kun uusia taloja on lähdetty rakentamaan asunto-osakeyhtiöiksi, yllättäen väliin onkin tullut jokin sijoitusyhtiö. Yhtiö ostaa kerrostalokohteen kaikki osakkeet, ja pian sen jälkeen vuokra-asuntoja on taas ollut hyvin saatavilla – suolaisilla vuokrilla, Terttu Vainio sanoo.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet erityisesti Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.

Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2015 lähtien pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat nousseet yli seitsemän prosenttia, muualla Suomessa vajaat kuusi prosenttia. Kasvukeskuksissa vuokralla asuvan tuloista kolmannes menee suoraan vuokranmaksuun.

Vapaarahoitteisten asuntojen neliövuokrat ovat Helsingin seudulla reilut kymmenen euroa korkeammat kuin tuettujen Ara-asuntojen. Muualla Suomessa erot neliövuokrissa ovat pienempiä.

Tuettu asuntorakentaminen on kääntynyt vuoden alkupuoliskolla reippaaseen kasvuun.

Eniten tuettuja vuokra-asuntoja rakennetaan pääkaupunkiseudulle, jossa sosiaalisesta asuntotuotannosta on kovin puute. Jo aloitetuista rakennushankkeista vain pieni osa sijoittuu maakuntien kasvukeskuksiin.

– Alkuvuoden tilaston mukaan rahoitustuen määrä on yli 50 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Tällä hetkellä on käynnissä lähes kymmenentuhannen asunnon rakentaminen. Näistä puolet sijoittuu pääkaupunkiseudulle, ylijohtaja Hannu Rossilahti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta eli Arasta sanoo.

Kojamolle Suomen korkein vuokratalo

Kojamo on Suomessa toimiva asuntosijoitusyhtiö, joka välittää Lumo-brändin alla vuokra-asuntoja eri puolella Suomea.

Rakennuslehden selvityksen mukaan yhtiö on Suomen toiseksi suurin asuntorakennuttaja heti Helsingin kaupungin jälkeen. Yhtiön liikevaihto oli tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä yli 95 miljoonaa euroa ja voitto ennen veroja yli 50 miljoonaa euroa.

– Meidän näkökulmastamme kyse on kannattavasta liiketoiminnasta. Me keskitymme strategiamme mukaan isompiin ja kasvaviin kaupunkeihin, ja näemme, että vuokra-asumiselle on vahvaa kysyntää, liiketoimintajohtaja Ville Raitio sanoo.

Lumo-vuokra-asuntoja välittävä Kojamo kasvattaa asuntokantaansa kahdella tavalla. Yhtiö rakennuttaa taloja alusta lähtien itse sekä ostaa rakennusliikkeiltä jo valmiiksi suunniteltuja kerrostalokohteita. Kohteen valmistumisen jälkeen asunnot laitetaan vuokralle.

Viime maaliskuussa Kojamo teki noin 197 miljoonan euron arvoiset asuntokaupat rakennusyhtiö SRV:n kanssa.

Kauppa sisältää yli kuudensadan uuden Lumo-vuokra-asunnon rakentamisen Helsingin Kalasatamaan, Pasilaan, Munkkiniemeen ja Pitäjänmäkeen sekä Espoon Perkkaalle.

Kalasataman kohde on 31-kerroksinen tornitalo, josta tulee aikanaan Suomen korkein vuokratalo. Kaiken kaikkiaan sopimus sisältää 676 asunnon rakentamisen. Suurin osa on yksiöitä ja kaksioita.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten toimimme. Nämä kohteet sopivat meidän sijoitusstrategiaamme, ja meidän näkökulmastamme SRV on kykenevä toteuttamaan tämän hankkeen.

SRV:n viime vuoden tulos painui reippaalle miinukselle kauppakeskus Redin heikon tuloksen vuoksi.

Kojamo hankkii myös omia tontteja, minkä jälkeen rakennuskohteet kaavoitetaan ja kilpailutetaan rakennusyhtiöiden kesken. Kilpailun voittaja huolehtii uudiskohteen rakentamisesta ja Kojamo asuntojen hallinnoimisesta ja vuokraamisesta.

– Investoimme rakennushankkeisiin jatkossakin. Uudet kohteet painottuvat isoimpiin kaupunkeihin. Meillä on rakenteilla lähes 2 400 asuntoa. Nämä kaikki kohteet ovat Helsingin seudulla, Kojamon Ville Raitio sanoo.

Pörssiyhtiö on maksanut hyvät osingot

Kojamolle vuokra-asuntobisnes on ollut hyvää liiketoimintaa. Vuonna 2018 pörssiin listautunut yhtiö maksaa osakkeenomistajille hyvät osingot.

Kojamon kymmenen suurimman omistajan joukossa ovat muun muassa eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma.

Lisäksi suurimpien osakkeenomistajien joukossa on ammattiliittoja kuten Teollisuusliitto, JHL, OAJ ja Rakennusliitto.

Ammattiyhdistysliikkeiden omistajuutta on kritisoitu siitä, että yleishyödyllisinä yhteisöinä ay-liikkeet saavat maksetut osingot verovapaina.

Raitio ei ota omistajuuteen kantaa, mutta toteaa, että omistuspohja on laajentunut listautumisen jälkeen.

– Ulkomaalaisia omistajia on tullut lisää, hän sanoo.

Sosiaalisesti tuettuja asuntoja tarvittaisiin enemmän

Aran tehtävänä on edistää sosiaalista asuntotuotantoa muun muassa korkotukilainoilla sekä investointiavustuksilla, jotka menevät pääasiassa erityisryhmille kuten vammaisille tai opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen.

Aran takaamia lainoja saavat yleishyödylliset yhteisöt, kunnat tai kuntien omistamat taloyhtiöt, jotka vastaavat isoista asuntohankkeista.

Aran ylijohtaja Rossilahti itse sanoo, että Aran rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asumista. Käytännössä se tarkoittaa yleistä tasoa matalampia vuokria sekä tulojen perusteella tehtävää asukasvalintaa.

– Sosiaalisesti tuettuja asuntoja tarvittaisiin nykyistä enemmän. Tilannetta heikentää sekin, että esimerkiksi Helsingin kaupungin omistamissa Ara-asunnoissa vaihtuvuus on todella pientä. Kun uutta tarjontaa ei ole riittävästi, odotusajat ovat pitkiä, Rossilahti sanoo.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic