Uutiset

Uudet kulutusverot ovat hankalia luoda vaikka planeetta ei kestä nykykulutusta – “Elämme kuin porsaat”

Verotuksen toivottiin olevan muun muassa ennustettavaa ja kevyempää keskustelussa, jossa olivat mukana Elina Lepomäki, Leena Vainiomäki, Merja Mähkä ja Teemu Lehtinen. Kuva: Ossi Rajala
Verotuksen toivottiin olevan muun muassa ennustettavaa ja kevyempää keskustelussa, jossa olivat mukana Elina Lepomäki, Leena Vainiomäki, Merja Mähkä ja Teemu Lehtinen. Kuva: Ossi Rajala

Erilaiset kulutus- ja haittaverot voivat entisestään yleistyä ympäristö- ja terveyssyiden takia. Tästä esimerkkeinä ovat kiristyvät polttoaine-, alkoholi- ja tupakkaverot.

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kertoo, että uudet vaihtoehdot kulutus- ja haittaveroille ovat kuitenkin vaikeita, koska rajausten tekeminen tuotteissa on vaikeata.

– Aika moni uusista ideoista on ollut hankalia. Muoviverosta on puhuttu. Lentoveroa ei yhtenä maana kannata toteuttaa, koska se on kansainvälinen asia. Sokerivero on osoittautunut hankalaksi, kun on ollut vaikea rajata, mikä on leivonnainen ja mikä makeinen, Lehtinen pohtii.

Lehtisen mukaan perinteiset, energiaan kohdistuvat verot ovat olleet tehokkaita.

– Kaikkein tehokkain vero, mikä meillä on bensavero. Mutta kyllä siinäkin on raja, kuinka paljon sitä voi nostaa. Kiusaus siihen voi tulla, koska se on helppo toteuttaa. Toistaiseksi sähköveroa ei ole kiristetty.

 

Kulutusverot ovat siinäkin mielessä hankalia, että ne eivät saisi kurittaa vähävaraisten elämää. Erityisesti ilmastonmuutoksen takia kulutusveroja kannattavat kuitenkin monet.

– On ymmärrettävää, että näitä veroja säädetään. Niitä voidaan kompensoida indeksikorostuksina tulonsiirroissa. Alkoholin verotusta korotettaisiin varmaan enemmän, ellei se purkautuisi tuontina Baltian maista. Ilmaista lounasta ja helppoa ratkaisua ei tässä ole, Lehtinen sanoo.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen vero-ohjelmaa Lehtinen pitää toistaiseksi lohdullisena.

– Muutoksia esimerkiksi yritys- ja pääomaveroihin ei ole tulossa. Riskejä tulee silloin, jos rahat loppuvat. Sopeutusta voidaan silloin tehdä nostamalla veroja, Lehtinen pohtii.

 

Planeetan kantokykyä käsitelleessä Suomi Areena-keskustelussa Pertti Salolainen (oikealla) muistutti, ettei planeetta kestä nykykulutusta. Olemme niin suurkuluttajia, että tarvitsisimme 3 maapalloa vastaamaan nykyistä kulutusta. Olen ahdistunut luonnon takia, hän puhui. Kuva: Ossi Rajala
Planeetan kantokykyä käsitelleessä Suomi Areena-keskustelussa Pertti Salolainen (oikealla) muistutti, ettei planeetta kestä nykykulutusta. – Olemme niin suurkuluttajia, että tarvitsisimme 3 maapalloa vastaamaan nykyistä kulutusta. Olen ahdistunut luonnon takia, hän puhui. Kuva: Ossi Rajala

 

Verotusta, varallisuutta ja luonnon kestävyyttä pohdittiin torstaina useammassa Suomi-Areena -keskustelussa.

Veronmaksajien Lehtisen kanssa samassa keskustelussa ollut kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki oli niin ikään huolissaan korkeasta verotuksesta.

– Suomessa on järkyttävän korkea veroaste. Siihen pitää puuttua. Eläminen on kallista. Suomalaiset kotitaloudet eivät eurooppalaisittain verrattuna ole varakkaita. Esimerkiksi italialaiset kotitaloudet ovat varakkaampia, Lepomäki puhui.

Lepomäen puoluetoveri, entinen kansanedustaja Pertti Salolainen pohti puolestaan taloutta liiallisen kulutuksen kannalta keskustelussa, joka käsitteli planeetan kantokykyä.

– Elämme kuin porsaat ja minäkin olen suuri syntisäkki. Olemme niin suurkuluttajia, että tarvitsisimme 3 maapalloa vastaamaan nykyistä kulutusta. Olen ahdistunut luonnon takia, luonnonsuojelija Salolainen manasi.

 

Kaikkein tehokkain vero, mikä meillä on bensavero. Mutta kyllä siinäkin on raja, kuinka paljon sitä voi nostaa, Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo. Kuva: Ossi Rajala
– Kaikkein tehokkain vero, mikä meillä on bensavero. Mutta kyllä siinäkin on raja, kuinka paljon sitä voi nostaa, Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo. Kuva: Ossi Rajala

 

Ratkaisuksi pohdittiin kantokyky-keskustelussa niin ikään veroratkaisuja.

– Tarvittaisiin hiilidioksidi-pohjainen arvonlisävero. Kulutusta on verotettava enemmän. Se on kuitenkin tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, ettei esimerkiksi maaseudulla asuva vähävarainen eläkeläinen kärsi liikaa esimerkiksi polttoaineveron korotuksesta, pohti Aalto-yliopiston liiketalouden professori Minna Halme.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju esitti erilaista ratkaisua.

– Tuotevero olisi parempi kuin arvonlisävero, jotta ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämistä tuettaisiin. Suomessa on jo ympäristöveroja. Lisätään vain esimerkiksi muovikassien verotusta tuntuvasti niin kangaskassit yleistyvät, Kangasharju sanoi.

Keskustelijat olivat samaa mieltä siitä, että kansainvälisesti pitäisi saada aikaan lentovero ilmastosyistä.

– Lentovero pitäisi syntyä vähintään EU-tasolla, jotta esimerkiksi Suomi ei heikennä oman lentoyhtiönsä asemaa, Salolainen sanoi. LM

Uusimmat