Uutiset

Uusi alkoholilaki huolettaa asiantuntijaa – "1,7 miljoonaa suomalaista kärsii läheisen juomisesta"

Uudenvuoden jälkeen suomalaisten alkoholinkäyttö muuttuu. A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan monella tapaa huonompaan suuntaan.

-Päällimmäinen tunne on suru siitä, että mielikuvat, ideologiat ja hartaat toiveet ohittivat tiedon ja tutkimuksen. Se tulee varmasti näkymään monella eri tapaa.

Alkoholilain uudistuksen myötä kaupat, kioskit ja huoltamot saavat alkaa myydä 5,5-prosenttisia alkoholijuomia heti vuodenvaihteen jälkeen. Lisäksi muun muassa vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse poistuu.

Marketeista saa siis jatkossa vahvojen oluiden ja siiderien lisäksi väkevistä alkoholijuomista tehtyjä juomasekoituksia eli niin sanottuja limuviinoja.

Simojoen mukaan erityisesti näiden muutosten seuraukset tullaan näkemään kolmen–viiden vuoden päästä.

-Uudistukseen liittyvä keskustelu tiivistyy kysymykseen siitä, miksi koko väestön pitää kärsiä pienen riippuvaisen porukan takia. Mutta oikeasti kyse ei ole siitä 10 prosentista, jolla alkoholiriippuvuus jo on, vaan kyse on isosta riskikäyttäjien ryhmästä, johon kuuluu 500 000–600 000 suomalaista.

Tässä ryhmässä pienikin korotus vaikuttaa. Toisin sanoen, jos noin 600 000 suomalaista vaihtaa kolmosoluen nelosolueen, kulutetun puhtaan alkoholin määrä nousee noin 17 prosenttia.

Läheiset ja yhteiskunta kärsivät

Simojen mukaan alkoholinkulutuksen kasvu tulee aiheuttamaan ongelmia niin ihmisten kotioloissa, työpaikoilla, terveydessä kuin valtiontaloudessakin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan alkoholiongelmaisten määrä kasvaa noin 5–6 prosenttia, ja alkoholin aiheuttamat kuolemat noin 150 henkilöllä vuodessa. Puhumattakaan läheisistä ja perheenjäsenistä, joihin juominen vaikuttaa.

Valtaosa alkoholin aiheuttamista haitoista nimittäin kohdistuu kaikkiin muihin paitsi käyttäjiin itseensä.

-Noin 1,7 miljoonaa suomalaista kärsii läheisen juomisesta. Heistä noin 60 000–70 000 on lapsia, jotka kärsivät ainakin toisen vanhemman alkoholiongelmista. Vakavista läheisen aiheuttamista haitoista kärsii yli 200 000 naista ja yli 100 000 miestä. Näitä haittoja uusi alkoholilaki tulee lisäämään, Simojoki sanoo.

Miksi tutkittuja haittoja ei ole otettu vakavasti?

 

-On helpompaa puhua pienestä määrästä, joka kuluttaa todella paljon, sen sijaan että puhuttaisiin niistä sadoista tuhansista työssäkäyvistä äideistä ja isistä, jotka ottavat työpäivän jälkeen pari viinilasillista tai olutta stressinhoitoon, Simojoki sanoo.

 

Alkoholi on sen tyyppinen päihde, että se lisää riippuvuutta sitä mukaa, kun alkoholin määrä ja kulutus väestössä kasvaa.

 

On myös yleinen harhaluulo, että kaikki alkoholistit olisivat puistonpenkeillä nuokkuvia pultsareita. Simojoen mukaan 70 prosenttia alkoholisteista on työssäkäyviä ihmisiä, jotka juovat mieluiten olutta, siideriä tai viiniä.

 

-Minua ihmetyttää ihmisten käsitys siitä, mitä alkoholistit juovat. Väitetään, että alkoholistit juovat vain kossua, mutta eihän se pidä paikkaansa. Tämä on ihan väärä kuva, sillä noin puolet kulutetusta alkoholista on olutta. Se kossunjuojien määrä on aika vähäinen.

 

Tästä syystä Simojokea huolestuttaa erityisesti alkoholilain “limuviinoja” ja vahvempia oluita koskeva uudistus. Niihin liittyvistä ongelmista voi ottaa mallia vaikkapa Saksasta.

 

-Vuonna 2013 Saksassa otettiin käyttöön uusi “limuviinavero”, koska haitat alkoivat nousta nuorissa niin paljon. Kokonaisuudessaan pelkät alkoholihaitoista johtuvat suorat kustannukset olivat Saksan valtiolle 57 miljardia euroa.

 

Käsitys eurooppalaisesta juomakulttuurista on väärä

 

A-klinikkasäätiön Simojoen mukaan Saksa ei ole ainoa eurooppalainen maa, jonka alkoholikulttuurin ongelmat ovat jääneet suomalaisilta pimentoon.

 

Italiaa lukuun ottamatta kaikissa Euroopan maissa juodaan reilusti. Jopa perinteisessä viinimaassa Ranskassa ja oluestaan tunnetussa Saksassa juodaan yhä enemmän humalahakuisesti. Myös lievässä humalassa autolla ajaminen on yleistä.

 

-Hehkutus eurooppalaisesta alkoholikulttuurista on outoa. Monissa maissa on ollut jo pitkään tapana se, että juodaan neljän seinän sisällä ja alkoholisoidutaan kotona. Eli vaikka alkoholi ei näy kaduilla räyhäämisenä ja örveltämisenä, kuten Suomessa, se ei tarkoita, etteikö ongelmia olisi.

 

Tutkimusten mukaan EU:n sisällä juodaan asukasta kohden katsottuna eniten maailmassa. Tämän lisäksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on arvioinut, että koko EU:n bruttokansantuote on laskenut alkoholinkäytön seurauksien vuoksi prosentin.

 

-Tässä puhutaan siis ihan jumalattomista taloudellisista menetyksistä, Simojoki sanoo.

 

Alkoholiveron korotus kannustaa juomaan kotona

 

Samalla, kun alkoholilain uudistus tuo höllennyksiä myyntiin ja tarjoiluun, alkoholin verotusta kiristetään. Valtioneuvoston mukaan veronkorotuksen tarkoituksena on hillitä alkoholinkulutusta.

 

Vuoden alusta alkoholiveroa korotetaan niin, että alkoholijuomien vähittäishinnat nousevat keskimäärin noin viisi prosenttia. Veronkorotus koskee kaikkia alkoholijuomia mutta painottuu lievästi muihin kuin väkeviin juomiin.

 

-Alkoholiveronkorotus iskee eniten ravintoloihin, joissa alkoholia tarjoillaan. Mielestäni lailla olisi pitänyt nimenomaan tukea sitä, että alkoholin kuluttaminen siirtyisi ravintoloihin, Simojoki sanoo.

 

Tällä hetkellä vain hieman yli 10 prosenttia kulutetusta alkoholista kulutetaan ravintoloissa, mikä tarkoittaa Simojoen mukaan sitä, että loput kulutuksesta on sosiaalisen kontrollin ja valvonnan ulkopuolella.

 

-Keskustelun avaaminen on kuitenkin vaikeaa, koska se tarkoittaa, että ison massan pitäisi katsoa peiliin ja miettiä omien tottumustensa ja käyttäytymisensä seurauksia. Se ei ole kovin kivaa.

 

-Toivon, että valtiovalta ottaisi nyt edes siinä vastuuta, että rahoitettaisiin ja mahdollistettaisiin asiallinen seuranta, jotta voisimme selvittää, mitkä ovat alkoholilain uudistuksen seuraukset. Myös ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee panostaa.

 

 

Uudistukset voimaan vuodenvaihteessa
Eduskunta hyväksyi alkoholilain uudistuksen ja alkoholiveron korotuksen 19. joulukuuta äänin 124–65.Uudistuksen myötä kaupat saavat alkaa myydä enintään 5,5-prosenttista olutta ja siideriä heti vuodenvaihteen jälkeen. Myös vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse poistuu. Kaupat voivat siis myydä vahvojen oluiden ja siiderien lisäksi väkevistä alkoholijuomista tehtyjä juomasekoituksia eli ns. limuviinoja.Tammikuun 1. päivästä lähtien ravintolat saavat mainostaa happy hour -tarjouksia esimerkiksi kaduilla ja lehdissä. Lisäksi väkevien juomien valmistajat, tukkumyyjät ja niitä myyvät ravintolat saavat esitellä tuotteitaan verkkohinnastoissa. Tällä hetkellä väkevien alkoholijuomien painetut hinnastot tai verkkohinnastot ovat sallittuja vain Alkolle ja muille vähittäismyyjille.Ravintoloiden aukioloajat vapautetaan niin ikään 1. tammikuuta, ja myös Alkon myymälöiden aukioloaika pitenee iltayhdeksään.Jatkossa anniskelua saa jatkaa ravintoloissa neljään asti omalla ilmoituksella, eli ravintoloiden ei tarvitse enää hakea jatkolupia anniskelun jatkamiselle kello 01.30:n jälkeen.Uusi alkoholilaki tulee voimaan ensi maaliskuun alusta, mutta osa muutoksista tulee voimaan jo 1. tammikuuta 2018. Ennen voimaantuloaan laki vaatii vielä tasavallan presidentin Sauli Niinistön vahvistuksen joulukuun 28. päivänä.  

Asiasanat

Uusimmat