Uutiset

Uusi elämänkerta julki myyttisestä lehtikustantajasta – Aatos Erkko laittoi toivonsa Putiniin

“Valta on minulle vieras sana ja vieras tekijä. Se on ehkä myös vastaus siihen, että olen muka omaksunut ”vetäytyjän” roolin. Luulen, että se on tullut minulle vain aivan luonnollisesti”, Aatos Erkko kuvailee Lauri Karén kirjoittamassa elämänkerrassa.

Otava julkaisi perjantaina postuumin elämänkerran myyttisestä lehtikustantajasta ja ministeri Aatos Erkosta.

-Teos on ainoa elämänkerta, jonka tekemiseen Erkko on itse osallistunut yhteistyöhengessä. Lauri Karén tunsi Erkon pitkältä ajalta henkilökohtaisesti, joten hän pystyy hyvin piirtämään kokovartalokuvaa Aatos Erkosta, Otavan kustannuspäällikkö Jarkko
Vesikansa sanoo.

Edesmennyt toimittaja Lauri Karén sai käsikirjoituksen valmiiksi jo vuonna 2005. Erkko halusi, että elämänkerta julkaistaan vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Lauri Karénin tytär Michelle Karén sopi naftaliiniin jääneen elämänkerran julkaisusta Otavan kanssa syksyllä 2017. Michelle Karénin mielestä teos toimii kunnianosoituksena hänen isänsä elämäntyölle toimittajana.

Aatos Erkko valjasti valtakunnan päämediat ajamaan Suomen EU-jäsenyyttä 1990-luvun alussa.

-EY-jäsenyyttä vastustettiin Suomessa laajalti ymmärtämättä, että jäsenyyden pyytäjä ja tarvitsija oli Suomi eikä EY, Erkko sanoi Tukholman puheessaan 1992.

Erkolla oli jälkikäteen ajatellen varsin idealistinen kuva Venäjän kehityksestä. Vesikansan mukaan Erkko tuntui uskovan kovasti 2000-luvun alkupuolella Venäjän demokratisoitumiseen, ja hän laittoi toiveensa presidentti Vladimir
Putiniin.

Kirjasta käy ilmi, että Erkko oli hyvin huolissaan Baltian maiden liittymisestä Natoon. Hän selitti asiaa Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläälle Eric Edelmanille Washingtonissa 2000.

-Olen tehnyt vuosikausia töitä sekä tällä puolella Washingtonissa että sillä puolella Moskovassa suhteiden parantamiseksi ja te olette valmiit hajottamaan kaiken yhdessä vuorokaudessa.

Vesikansan mukaan kirja tuo lukijoille lisätietoa myös Erkon suojatusta ja vaikeasta lapsuudesta. Ulos mentäessä hänellä piti olla jopa valkoiset hansikkaat kädessään.

-En minä ole mikään sirkuspelle, pikkupoika marisi.

Elämänkerrassa Erkko myöntää, että hän oli alusta lähtien pikkuvanha, hankala, tuppisuu ja yhteistyöhaluton.

Kirjan myötä tulee aiempaa selvemmäksi, miten tärkeää kansainvälinen vaikuttaminen oli Erkolle. Kavereihin kuuluivat esimerkiksi entinen Yhdysvaltain ulkoministeri Henry
Kissinger ja ruotsalainen talousvaikuttaja Peter
Wallenberg.

-Aatos Erkolla on ovet auki sellaisiin sisäpiireihin, joihin kenelläkään muulla Suomessa ei ole pääsyä, presidentti Martti
Ahtisaari sanoo kirjassa.

Erkolla oli hyvin jännitteinen suhde omistamaansa Helsingin Sanomiin. Hän halusi antaa vahvat vapaudet lehdelle, mutta toisaalta päätti, ketkä ovat Hesarissa avainpaikoilla.

Jarkko Vesikansan mukaan Lauri Karén kunnioitti syvästi Erkkoa. Sitä kuvastaa hyvin kirjan viimeisen luvun sitaatti Erkon merkityksestä.

-Sodassa, Napoleon sanoi, miehet eivät ole mitään. – Se, mikä merkitsee jotakin, se on mies.

Asiasanat

Uusimmat