Uutiset

Uusi koronavirus, 2019-nCoV, SARS-CoV-2 ja COVID-19 – nimikirjo hämmentää maallikkoa, eivätkä asiantuntijatkaan ole yksimielisiä

Eroa nimissä aiheuttavat asiayhteys, organisaatio, ajankohta ja lähestymiskulma. Syrjivää leimaakin on haluttu välttää, ja ainakin Suomessa myös vääriä mielikuvia.
Värjätty kuva yhydysvaltalaispotilaalta eristetystä SARS-CoV-2 -viruksesta (keltainen). Kuva on otettu pyyhkäisy-läpäisyelektronimikroskoopilla. Kuva: epa08252655
Värjätty kuva yhydysvaltalaispotilaalta eristetystä SARS-CoV-2 -viruksesta (keltainen). Kuva on otettu pyyhkäisy-läpäisyelektronimikroskoopilla. Kuva: epa08252655

Maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi määritelty koronavirus ja sen aiheuttamalla taudilla on kirjava joukko nimityksiä, jotka voivat aiheuttaa sekaannuksia ja hämmennystä maallikolle.

Nimitykset vaihtelevat muun muassa sen mukaan, tarkoitetaanko itse virusta, sen muotoa vai aiheutuvaa tautia. Lisäksi eroja aiheuttaa se, onko lähestymistapa virustieteellinen vai lääketieteellinen. Myös maiden välillä on eri käytäntöjä.

Koronavirus on enemmän kuin yksi

Arkikielessä ja mediassa puhutaan tyypillisesti koronaviruksesta.

Esimerkiksi lehtikielessä käyttö on tiivistämisen ja yksinkertaistamisen vuoksi ymmärrettävää, mutta tarkkaan ottaen ilmaisu on monella tapaa epätäsmällinen ja jopa harhaanjohtava.

Koronavirukset ovat virusryhmä, johon kuuluu kansainvälisen virustaksonomian komitean (ICTV) mukaan 49 lajia ja niistä yhteensä 2 505 erilaista muotoa.

Ryhmän viruksia ovat muun muassa SARS- ja MERS-infektioita aiheuttaneet koronavirukset sekä joukko erilaisia tuotantoeläimille tauteja aiheuttavia koronaviruksia.

Korona viittaa virusten rakenteeseen: niiden pinnassa on proteiinirakenteita, jotka muistuttavat Auringon koronaa eli kaasukehää.

Wuhanista uuteen koronavirukseen

Parhaillaan käydään taistelua koronavirusta vastaan, josta vielä muutama viikko sitten käytettiin muun muassa nimeä Wuhanin koronavirus sen ensimmäisten Kiinan-havaintopaikkojen mukaan. Nimityksestä on kuitenkin suositeltu luopumaan, koska sen on ajateltu olevan syrjivä ja leimaava Wuhanin kaupunkia kohtaan.

Asianmukaisempi nimitys on uusi koronavirus. Tätä käyttää esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mutta esimerkiksi mediassa nimi ei ole kovin yleinen.

Vaikka nimityksellä tarkoitetaan juuri Wuhanista alkunsa saanutta virusta, voi tämäkin nimi aiheuttaa sekaannusta viimeistään sitten, jos jossakin ilmenee jälleen uudenlaisen koronaviruksen aiheuttama epidemia.

Virusten nopean muuntumisen vuoksi nimeen lisätäänkin ainakin asiantuntijakäytössä myös löytövuosi.

Virusten sukulaisuus huomioitiin

Ammattikielessäkin on nimikirjoa, joka on lisäksi muuttunut talven aikana.

Alkuvaiheessa uudesta koronaviruksesta käytettiin lyhennettä 2019-nCov, joka viittasi viruksen löytämisvuoteen. Lyhenteen loppuosa puolestaan tarkoittaa juuri uudenlaista koronavirusta (novel coronavirus).

Näkemys kuitenkin muuttui, sillä viruksia tieteellisesti nimeävä ICTV ei pitänyt tätä virusta esimerkiksi geneettisesti riittävän uudenlaisena. Lisäksi komitea halusi huomioida viruksen niin sanotun taksonomisen aseman eli sijainnin virusten ”sukupuussa”.

THL ei käytä viruskomitean suosittelemaa nimeä

Nykyisin kansainvälisissä yhteyksissä käytetäänkin komitean päättämää lyhennettä SARS-CoV-2. Tämä johtuu siitä, että taksonomisesti kyseessä on jo aiemmin tavatun, SARS-epidemian aiheuttaneen viruslajin yksi muoto.

Euroopan tartuntatautivirasto siirtyi käyttämään uutta lyhennettä helmikuun puolivälissä. Sitä käyttävät myös merkittävät lääketieteelliset julkaisut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei kuitenkaan käytä tätä lyhennettä. Syy liittyy mielikuviin.

– Useampikin taho on pitänyt lyhennettä huonona valintana, koska se vie ajatuksia SARS-epidemiaan, perustelee THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane
Lääkärilehdelle.

Hän arvioi, että viruksen nimilyhenne saattaa vielä vaihtua.

Taudille on oma lyhenteensä

Virus ei ole sama asia kuin sen aiheuttama tauti. Siksi jälkimmäinen on nimetty erikseen.

Uuden koronaviruksen aiheuttaman taudin yleisesti hyväksytty lyhenne on COVID-19. Nimen alkuosa tarkoittaa koronaviruksen aiheuttamaa tautia (coronavirus disease) ja numero tässäkin ilmenemisvuotta. Nimestä päätti kansainvälinen terveysjärjestö WHO.

Suomessa puhutaan yleiskielessä koronaviruksen aiheuttamasta taudista tai oireista, mahdollisesti myös sairastumisesta uuteen koronavirukseen.

Mediassa tauti ja virus sotketaan välillä keskenään. Niin tekee paikoin myös THL, jonka verkkosivuilla yhtenä otsikkona on koronavirus COVID-19.

Ei siis ole ihme, jos rivikansalaista hämmentää.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

28.3.2020

Uusimmat