Uutiset

Uusi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen haluaa lyhentää vaativien talousrikosten ja huumerikosten oikeusprosessin kestoa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen uudeksi valtakunnansyyttäjäksi perjantaina valtioneuvon esityksestä.

Toiviainen toimii tällä hetkellä määräaikaisena valtakunnansyyttäjänä. Virka täytetään 1. elokuuta alkaen.

Valtakunnansyyttäjän virka tuli avoimeksi, kun valtioneuvosto irtisanoi edellisen valtakunnansyyttäjän Matti Nissisen tammikuussa 2018. Hän sai sakkotuomion tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Toiviainen sanoo Lännen Medialle, että Nissisen tapaus on käsitelty aikanaan niin perusteellisesti, kuin oikeusvaltiossa pitää tehdä.

-Kysymyksessä on yksittäistapaus, joka ei ole pysyvästi horjuttanut kansalaisten luottamusta syyttäjälaitokseen. Tätä työtä on tietenkin tehtävä lakia ja korkeita eettisiä periaatteita noudattaen.

Uusi valtakunnansyyttäjä pitää entisen poliisiylijohtajan Mikko Paateron rikossyytettä ja Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapausta poikkeuksellisena Suomen oikeushistoriassa.

-Ne ovat laillisissa instansseissa tutkittavina. Ei ole muuta tapaa selvittää kuin käydä asiallisesti mahdolliset rikosprosessit läpi. Poliisijohtoon kohdistuvat epäilyt hoidetaan kuten muutkin rikosasiat.

Toiviainen on kiitollinen saamastaan luottamuksesta valtakunnansyyttäjän vaativaan ja merkittävään tehtävään.

-Tunnelmani ovat hienot, kun tärkeä päätös on tehty. Otan tehtävän luonnollisesti nöyrästi, mutta samalla päättäväisesti ja määrätietoisesti vastaan.

Syyttäjän ja poliisin yhteistyö tiiviimmäksi esitutkinnassa

Raija Toiviaisen mukaan oikeus- ja rikosprosessien kesto on Suomessa ihan liian pitkä sisällöllisesti ja oikeudellisesti vaativissa rikostapauksissa. Hän viittaa erityisesti talous- ja huumausainerikoksiin.

-Kansalaisten keskeisin huoli on, että jutut kestävät kauan. Syyttäjälaitoksen on tehtävä kaikkensa, että rikosten käsittelyaikaa voidaan lyhentää.

Toiviaisen mielestä on tärkeää, että talous-, kyber- ja huumausainerikoksia ryhtyvät ihan alkuvaiheessa tutkimaan henkilöt, joilla on osaaminen kohdallaan ja kokemusta kyseisistä jutuista.

-Näissä tapauksissa on paljon todistelua, asianosaisia ja kansainvälisiä liitäntöjä ja siinä tuppaa kulumaan aikaa. Tämä ei ole ainoastaan syyttäjälaitoksen harteilla. Myös syyttäjien, asianajajien ja tuomioistuimien on kehitettävä toimintaansa.

Hän haluaa, että poliisi tekisi systemaattisesti vaativissa rikostapauksissa tutkintasuunnitelman, joka jäsentäisi jutun hallinnointia ja etenemistä. Toiviaisen mukaan syyttäjän ja poliisin on tehtävä tiiviimmin yhteistyötä jo esitutkintavaiheessa.

-Syyttäjä pystyy nopeasti tutkinnanjohtajan kanssa selvittämään oikeudellisesti kriittiset kysymykset ja suuntaamaan tutkinnan oikeaan suuntaan.

Toiviainen myöntää, että yhtälö ei ole helppo, koska syyttäjillä on paljon työtä esimerkiksi käräjillä istumisessa. Syyttäjälaitoksen on järjesteltävä omaa työtään ja vapautettava enemmän aikaa syyttäjille vaativien rikosjuttujen hoitamiseen.

Asiasanat

Uusimmat