Uutiset

Uusia tekonurmikenttiä ja hotellille asiakkaita jopa kuukaudeksi – Jalkapallon nuorten EM-kilpailut toivat Pohjanmaalle "ihanaa pöhinää"

Uusia liikuntapaikkoja, kansainvälistä meininkiä, hyvää pöhinää ja näkyvyyttä kaupungeille. Näin voisi tiivistää Seinäjoen ja Vaasan kokemukset kisaisäntinä toimimisesta.

Pohjanmaalla järjestettiin heinäkuun viimeisenä kahtena viikkona nuorten jalkapallon EM-kisat. Vaasassa ja Seinäjoella järjestetyissä peleissä paremmuudesta kamppailivat alle 19-vuotiaat pojat kahdeksasta eri maasta. Sunnuntaina pelatun finaalin voitti Portugali.

Nyt kun pelit on pelattu, kummassakin kaupungissa ollaan tapahtumaan tyytyväisiä. Turnauksen vaikutukset aluetalouteen selviävät vasta syksyllä, kun kaupunkien ja Palloliiton teettämä markkinatutkimus valmistuu, mutta ainakin paikalliset yritykset luultavasti olivat kisoista mielissään.

Joukkueet majoittuivat Vaasassa ja osa niistä viipyi kaupungissa jopa kuukauden.

-Monet joukkueet tulivat paikalle jo kaksi viikkoa ennen varsinaista ottelua, koska he halusivat hyvissä ajoin harjoitella tekonurmella, sanoo Vaasan sivistystoimen johtaja Christina Knookala.

Tänä vuonna nuorten kilpailut pelattiin ensimmäistä kertaa tekonurmella. Vasta pari vuotta sitten valmistunut Elisa-stadion oli jo valmiiksi sopiva pelipaikka, mutta Vaasa panosti kisojen olosuhteisiin käyttämällä noin miljoona euroa UEFA:n vaatimukset täyttävien harjoituskenttien kunnostukseen ja rakentamiseen.

-Nämä ovat sellaisia asioita, jotka oli jo suunniteltu tehtäväksi. Nyt vain aikatauluun tuli vähän vauhtia. Uudet liikuntapaikat sijoitettiin koulujen lähelle ja ne tulevat varmasti olemaan kovassa käytössä myös jatkossa, Knookala sanoo.

Ihanaa pöhinää kaupungilla

Myös Seinäjoella uusittiin yksi vanha kenttä ja laajennettiin toista. Kaupungin satsaus oli noin 700 000 euroa. Uusien kenttien lisäksi kaupunkiin jäi paljon sellaista, minkä hyötyä ei voi rahallisesti mitata

-Sitä ei voi unohtaa, miten paljon tämä on vaikuttanut meidän nuoriin jalkapalloilijoihin ja seuroihin. He ovat saaneet tulevaisuuteen intoa, kun näkivät hyvätasoisia pelejä ja loistavia lähes ammattilaisia pelaamassa meillä, toteaa Seinäjoen liikuntatoimen johtaja Anne Kotila.

Kuntoon laitettujen puitteiden lisäksi Pohjanmaalla oltiin tyytyväisiä siihen, että kaupungit saivat paljon näkyvyyttä niin Suomessa kuin maailmallakin.

-Mikään tapahtuma Vaasan kaupungissa ei ole aikaisemmin tuonut tällaista medianäkyvyyttä, Knookala sanoo.

Kummassakin kaupungissa heräteltiin kisahenkeä myös tapahtumatorien avulla. Kisojen lippuhinnat olivat maltilliset, jotta esimerkiksi lapsiperheillä olisi varaa tulla katsomaan.

-Se toi aivan ihanaa pöhinää meidän kaupungille ja oli kiva nähdä, että oli tapahtumia ja ihmisiä potkimassa palloa kentällä torin laidalla, Knookala summaa.

200 miljoonaa intialaista katsoi Tampereen kisaa

Toinen urheilun tämän kesän suurtapahtuma oli Tampereella järjestetyt nuorten yleisurheilun MM-kilpailut 10.–15. heinäkuuta. Kaupunkiin tuli noin 1 500 urheilijaa ja tuhat valmentajaa. Yleisöä kävi 40 000 henkeä, mikä oli enemmän kuin odotettiin.

Tampereellakin kisapaikkoja laitettiin kuntoon, muun muassa seiväshypyn että korkeushypyn alastulomatot ja telineet, aidat sekä kaikki heittovälineet Ratinan stadionilla. Myös Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa olevat heittojen harjoituspaikat uusittiin.

Ratinaan on tehty isoja remontteja jo aiempina vuosina, kun Helsingin olympiastadion meni remonttiin ja siitä tuli Suomen suurin käytössä oleva stadion.

MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Perttu Pesä arvioi, että myös Tampereella kaupungin panostukset kisoihin liikkuivat noin miljoonan euron suuruusluokassa.

Kattava tutkimus siitä, millaisia vaikutuksia nuorten MM-kisoilla oli, valmistuu marraskuussa.

Tampereella majoituskapasiteettia on niin paljon, että hotellipula ei vaivaa isojenkaan tapahtumien aikana. Virallisia lukuja yöpyjien määrästä ei vielä ole, mutta luultavasti hotellien täyttöasteet olivat kisojen aikana hyviä.

Myös kansainvälinen näkyvyys oli omaa luokkaansa. Pesä näkee, että MM-kisojen markkina-arvo oli merkittävä.

-Jos mietitään, että intialaisen juoksijan kultajuoksua seuraa 200 miljoonaa intialaista, niin aika paljon saamme töitä tehdä, että saamme sellaisen katsojakunnan. Ne ovat investointeja tulevaisuuteen. Maineen ja imagon rakentaminen on pitkä prosessi.

Asiasanat

Uusimmat