Uutiset

Uusiutuva energia lisää paineita jakaa Suomi kahtia niin, että etelässä sähkö maksaa enemmän

Lakiluonnos uusiutuvan energian uudesta tukijärjestelmästä suosii liiaksi tuulivoimaa, moititaan lukuisissa lausunnoissa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmistellussa lakiluonnoksessa vesivoima on rajattu tarkoituksella uuden tukijärjestelmän ulkopuolelle.

TEM perustelee tätä sillä, että suurvesivoiman rakentamiseen on vain rajalliset mahdollisuudet ja se pärjää ilman tukiakin. Vesivoiman tehonkorotuksiin ja pienvesivoimaloihin on lisäksi mahdollista hakea harkinnanvaraista energiatukea.

Useissa lausunnoissa perustelut kyseenalaistetaan ja vesivoimaa kehotetaan kohtelemaan kuten muutakin uusiutuvaa energiaa muun muassa siksi, että vesivoiman kannattavuus on heikentynyt sähkön alhaisen hinnan vuoksi.

Merkittävin vireillä oleva vesivoimahanke on Kemijoki Oy:n Sierilän voimalaitos. Suunnitteilla oleva voimalaitos tuottaisi vuodessa sähköä noin 155 GWh, eli kahdeksan prosenttia uudella tukijärjestelmällä tavoitellusta kokonaismäärästä.

-Sierilän investointipäätöksen kannalta tuotantotuki olisi merkittävä, jollei jopa ratkaiseva, Kemijoki Oy sanoo lausunnossaan.

Useissa lausunnoissa muistutetaan, että vesivoima on sähköjärjestelmää tasapainottavaa säätövoimaa, jonka tarve kasvaa koko ajan uusiutuvan energian takia.

Monessa lausunnoissa sama ongelma tuodaan esiin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP) liittyen. Ekotehokas yhteistuotanto on yksi Suomen energiajärjestelmän peruspilareista, joka tarjoaa sähköä silloin kun sitä eniten tarvitaan, eli talvella kaukolämmön oheistuotteena.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa lakiluonnoksessa on muun muassa polttoaineisiin liittyviä vaatimuksia, joiden takia useissa lausunnoissa arvioidaan, ettei uuteen tukijärjestelmään pääse yhteistuotantoa.

Esimerkiksi Tampereen Sähkölaitos Oy kertoo lausunnossaan aloittaneensa Naistenlahden CHP-laitoksen saneerauksen ja haluavansa sen mukaan kilpailutukseen tuesta. Yhtiön mukaan se ei kuitenkaan ole mahdollista lakiluonnoksen ehdoilla.

-Sähkön tuotannon kannattavuus on heikko ja ilman sähkön tuotantotukea uusi laitos olisi rakennettava saneerauksen yhteydessä pelkästään lämpöä tuottavaksi, yhtiö kirjoittaa lausunnossaan.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan voimakas tuulivoiman rakentaminen Pohjois-Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan on johtanut siihen, että sähköä siirretään Suomen kantaverkossa runsaasti pohjoisesta etelään.

Fingrid on jo vahvistanut Pohjois- ja Etelä-Suomen välistä siirtokapasiteettia ja aikoo vahvistaa sitä edelleen. Siirtotarpeet pohjoisesta etelään ovat kuitenkin yhä lisääntymässä Pyhäjoen ydinvoimalan ja Lapista Ruotsiin rakennettavan uuden yhdysjohdon seurauksena.

Jos Pohjois-Suomeen rakennetaan lähivuosina edelleen uutta sähköntuotantokapasiteettia, kantaverkon kapasiteetti ei Fingridin mukaan enää välttämättä riitä kaikissa tilanteissa sähkön siirtämiseen pohjoisesta etelään.

Fingridin mukaan riskiä voitaisiin torjua jakamalla Suomen sähkömarkkinat kahteen tarjousalueeseen, joiden raja kulkisi Pietarsaaresta Iisalmen pohjoispuolitse itään. Sähkölle muodostuisi kummallakin tarjousalueella eri hinta, jolloin eteläsuomalaiset joutuisivat maksamaan sähkösta pohjoissuomalaisia enemmän.

Fingridin tavoitteena on säilyttää Suomi yhtenä tarjousalueena. Ruotsissa on neljä hinta-aluetta ja etelässä sähkö maksaa enimmillään kaksi kertaa niin paljon kuin pohjoisessa.

Tuen määrää on vaikeaa arvioida

Hallitus aikoo säätää uusiutuvan sähköntuotannon edistämiseksi uuden tukimekanismin, jossa erilaiset uusiutuvan energian tuottajat kilpailisivat tuesta.
Tukijärjestelmän avulla on tarkoitus kilpailuttaa kaksi terawattituntia uutta sähköntuotantoa vuosina 2018–2020. Määrä vastaa noin neljännestä Loviisan ydinvoimalan viime vuoden sähköntuotannosta. Tukea maksettaisiin lakiluonnoksen mukaan kahdentoista vuoden ajan.
Sitä, kuinka paljon uusi tukijärjestelmä maksaisi veronmaksajille, on mahdotonta arvioida tarkasti etukäteen, koska maksettavien tukien määrä riippuisi sähkön hinnasta ja tarjouskilpailujen tuloksista.
Sähköntuottajien uskotaan kuitenkin tarjoavan hankkeitaan tukijärjestelmään niin alhaisilla tukitasoilla, että uudesta tuesta tulee veronmaksajille nykyistä tuulivoiman syöttötariffia kustannustehokkaampi.
Näin tuki toimisi
Lakiluonnoksen mukaan kilpailutuksessa käytettäisiin sähkön viitehintaa 30 euroa megawattitunnilta. Sähkön tuottaja, joka pyytäisi pienintä viitehinnan päälle maksettavaa lisähintaa eli preemiota tuotannostaan, voittaisi tarjouskilpailun ja saisi pyytämänsä tuen.
Jos voittava tarjous olisi esimerkiksi 25 euroa megawattitunnilta, tuottaja saisi sähköstään 55 euroa megawattitunnilta. Preemio olisi liukuva, eli tuki alkaisi vähentyä, jos sähkön hinta nousisi korkeammaksi kuin 30 euroa per megawattitunti. Yli 55 euron sähkön hinnalla tukea ei saisi lainkaan.
Tuki pysyisi 25 eurossa, vaikka sähkön hinta olisi alhaisempi kuin 30 euroa megawattitunnilta. Jos sähkön hinta laskisi negatiiviseksi, tukea ei maksettaisi.

Asiasanat

Uusimmat