Uutiset

Uutta tietoa suomalaisten SS-vapaaehtoisten väkivaltaisuuksista – teloittivat siviilejä ja vankeja Pohjois-Kaukasiassa uudenvuodenaattona 1942

Venäjän ja sen naapurimaiden arkistoista saattaa löytyä lisää raskauttavaa aineistoa.
Kansallisarkiston selvityksen kannessa on kuva suomalaisista SS-miehistä valmiina marssimaan kohti itää alkukesällä 1941. Kuva: Kansallisarkisto / Olli Wikbergin kokoelma
Kansallisarkiston selvityksen kannessa on kuva suomalaisista SS-miehistä valmiina marssimaan kohti itää alkukesällä 1941. Kuva: Kansallisarkisto / Olli Wikbergin kokoelma

”Eipä se vanha vuosi päättynyt niin kuin jo luulin”, kirjoitti pioneerijoukkueeseen kuulunut suomalainen SS-vapaaehtoinen Jaakko Hintikka päiväkirjaansa uudenvuodenaattona 1942.

Natsi-Saksan armeijaan kuulunut suomalaisjoukkue taisteli tuolloin puna-armeijaa vastaan Pohjois-Kaukasiassa.

Yksi alueen keskeisistä kylistä oli Toldzgun. Siellä tapahtui teloituksia, joista toinen saman joukkueen SS-vapaaehtoinen Paavo Merelä kertoi valtiollisen poliisin Valpon kuulustelussa jo vuonna 1947. Merelän tuolloisen kertoman mukaan teloituskäskyn antoi suomalainen SS-Hauptssturmführer Karl-Erik Ladau. Käsky koski seitsemää kyläläistä siviiliä ja viittä rintaman yli loikannutta neuvostosotilasta.

”Auringonlaskun aikaan ne vietiin mäelle ja ammuttiin. Oli raakaa touhua kun ne vielä armoa pyysivät mutta ei konepistooli sitä tuntenut”, Jaakko Hintikan päiväkirjamerkinnät jatkuivat.

”Nuorin oli 17-vuotias ja seuraava 20-vuotias, muut oli partasuita ukkoja. Viimeisenä ammuttiin nuorin, se peitti ensin toiset ja sitten pääsi itse. Oli se kovahermoinen poika, teki vielä kunniaa ennen kuolemaa.”

Suomennos on täydennetty painos

Päiväkirjateksti tuo lisävahvistusta Toldzgunin tapahtumille.

Muun muassa niistä kerrotaan Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tänään julkaisemassa selvityksessä ja 372-sivuisessa kirjassa Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943. Alaotsikko on Juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaaminen Saksan hyökkäyksessä Neuvostoliittoon.

Selvitys on täydennetty suomennos Lars Westerlundin kirjoittamasta englanninkielisestä alkuteoksesta. Se julkaistiin valtioneuvoston kanslian ja Kansallisarkiston tilaamana helmikuussa 2019.

Uutta suomennoksessa on Kansallisarkiston pääjohtajan, dosentti Jussi Nuortevan kirjoittama lisäluku Kansallissosialistiset rotuopit, Lebensraum-politiikka ja Uusi Eurooppa. Nuorteva myös uudisti Toldzgunin teloituksista kertovan luvun.

Jaakko Hintikan päiväkirjan lisäksi Toldzgunin tapahtumista on saatu uutta tietoa Kansallisarkiston ja Pohjois-Ossetian yliopiston yhteisen selvityshankkeen avulla. Se on tuonut päivänvaloon paikallisten asukkaiden suullista tietoa sekä sitä tukevaa arkistoaineistoa.

Idän arkistoissa runsaasti aineistoa

Kaukasuksen alueen, Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän arkistoissa säilytetään runsaasti ulkomaalaisista vapaaehtoisista muodostettuun SS-Divisioona Wikingin liittyvää materiaalia. Divisioonassa palveli noin 1 400 suomalaista.

Ulkomaalaisista vapaaehtoisista koottu SS-Divisioona Wiking hyökkäsi kohti Ukrainaa vuonna 1941. Divisioonassa palveli noin 1 400 suomalaista. Kuva: Sotamuseo / Jukka Tyrkön kokoelma
Ulkomaalaisista vapaaehtoisista koottu SS-Divisioona Wiking hyökkäsi kohti Ukrainaa vuonna 1941. Divisioonassa palveli noin 1 400 suomalaista. Kuva: Sotamuseo / Jukka Tyrkön kokoelma

Kansallisarkiston kehittämispäällikkö, professori Dmitri Frolov kartoitti aineistoa syksyllä 2018. Selvitystyön tiukan aikataulun vuoksi sitä ei kuitenkaan ollut mahdollista käydä sisällöllisesti läpi.

Kansallisarkiston ja Venäjän sekä sen naapurimaiden väliset sopimukset kuitenkin mahdollistavat aineistojen tutkimuskäytön ja digitoinnin. Se edellyttää lähinnä rahoituksen saamista.

Wiking-divisioonalla julmia toimintatapoja

Selvityksen keskeisenä aineistona käytetyssä päiväkirjamateriaalissa on kymmenittäin kuvauksia eri ryhmiin kohdistuneista väkivaltaisuuksista.

Jussi Nuorteva ja Kansallisarkiston tutkimusjohtaja, dosentti Päivi Happonen toteavat nyt julkaistun suomennoksen esipuheessa, että erittäin julman kuvan SS-divisioona Wikingin toimintatavoista antavat myös alankomaalaisten ja norjalaisten vapaaehtoisten päiväkirjat ja kirjeet sekä lehtikirjoitukset

Nuorten ja Happosen mielestä ei ole perusteltua ajatella, että suomalaiset olisivat voineet välttää osallistumasta tekoihin, joihin muut joutuivat osallistumaan.

Lue myös: Selvitys: suomalaiset SS-miehet syyllistyvät todennäköisesti sotarikoksiin

Finnisches Freiwilligen-Bataillon der Waffen-SS

Ajatus vapaaehtoisesta suomalaisesta SS-yksiköstä sai alkunsa syksyllä 1940. Suomi haki Saksan diplomaattista tukea Neuvostoliittoa vastaan ja Saksa ”jatkuvaa kasvua” uuden Euroopan ytimessä.

Värväys hoidettiin puolisalaisesti peiteyrityksenä toimineen Insinööritoimisto Rataksen suojissa. Karsintaa teki Valtiollinen poliisi Valpo. Arviolta 1 900 hakemuksesta hyväksyttiin noin 1 400.

Monista muista maista Saksaan lähti huomattavasti suurempia SS-vapaaehtoisjoukkoja. Poikkeus oli Ruotsi, jossa hallitus asettui poikkiteloin.

Suomalaisista vapaaehtoisista muodostettiin kesäkuussa 1941 Waffen-SS-pataljoona. Myöhemmin samana vuonna se liitettiin Ukrainassa osaksi Waffen-SS-Divisioona Wikingiä.

Suomalaispataljoona taisteli Ukrainassa ja Kaukasiassa. Se menetti 255 miestä kaatuneina ja 14 kadonneina. Haavoittuneita oli 686.

Suomalaiset kotiutettiin sopimuksen päätyttyä alkukesällä 1943. Suurin osa miehistä siirrettiin Suomen armeijan joukko-osastoihin.

Helmikuussa 2019 suomalaisista SS-miehistä oli elossa kahdeksan. Yhdenkään heistä ei mainita osallistuneen väkivaltaisuuksiin.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

26.9.2020

Fingerpori

comic